Seuran historia

Ylämaan kuuluessa Säkkijärven kuntaan tiedettiin silloisessa pitäjän Ylämaan osassa harjoitetun hiihtoa ja muutakin urheilua.  Etupäässä tuon aikakauden urheilut käytiin palokunnan ja nuorisoseuran järjestäminä. Lajeina siihen aikaan olivat köyden veto, erilaiset juoksulajit ja tasamaahiihto.

Ajan ollen heräsi Ylämaalla halu oman urheiluseuran perustamisesta. Vuoden 1920 luvun alussa tuli Ylämaan Kosenkoululle opettajaksi Taavetti Nirkko, joka oli tarmokas urheilumies. Hänen kutsustaan oli nuoria miehiä saapunut Antti Hämäläisen taloon 28.1.1923 perustamaan urheiluseuraa, Ylämaan Pyrkijöitä. Perustamisen jälkeen Anna Leino suunnitteli lipun, joka on edelleen käytössä seuran tilaisuuksissa. Ensimmäiset toimintamuodot olivat perheillat jäsenille.

Kilpailullisesti ensimmäiset jäsentenväliset hiihdot pidettiin v. 1924 tasamaahiihtona ja seuraavana kesänä yleisurheilukilpailut. Näin toiminta pikkuhiljalleen laajeni eri toimintamuotoihin. Seura kuului aikojen alussa ennen alueluovutuksia SVUL:n Viipurin piiriin.

Seuran urheiluelämä voimistui vuosi vuodelta keskittyen talvella hiihtoon ja kesällä maastojuoksuun. Vuosi 1935 oli kulmakivi seuran hiihdossa: tuolloin osallistuttiin ensimmäisen kerran Viipurin piirin hiihtomestaruuskilpailuihin, joista Ylämaan Pyrkijät toivat tuliaisina piirinmestaruuden.

1930-luvun lopulla seuran hiihtäjät kuten Akseli Vanhoja, Alfred Tilli, Toimi Hämäläinen ja Reino Kälviäinen olivat siihen aikaan menestyneitä hiihtäjiä. Ylämaan Pyrkijöitä kutsuttiin parhaimmiksi hiihtoseuroiksi Suomessa. Merkittävintä oli luonnollisesti Reino Kälviäisen osallistuminen Lahden MM-hiihtoihin v 1938. Menestyksen jälkeen koettiin lama urheilussa niin Ylämaalla kuin muuallakin. Sotavuosien aikaan ei juuri urheilutoimintaa pystytty harrastamaan.

Periksi ei kuitenkaan annettu. Sotien jälkeen alkoi uusi nousu, josta merkittävimpänä osoituksena oli naisten hiihdon useat SM-mitalit. 1950-luvun alussa Sanna Kiero, Helvi ja Liisa Rumpu toivat neljä perättäistä Suomen mestaruutta 3×5 km hiihdossa. Lisäksi heistä Sanna Kiero kuului Falunin MM-joukkueeseen ja myöhemmin Cortinan olympiajoukkueeseen ollen 10 kilometrin kilpailussa 12:s.

Tämän lisäksi perustettiin kyläosastoja, joiden toimesta myös järjestettiin kilpailuja. Vuonna 1946 seuralla oli jäseniä 461. Hiihdon lisäksi kuvaan tulivat yleisurheilu ja palloilu. 1970–80-luvuilla alkoi yleisurheilun nousu. Seuran lupaavat tyttöheittäjät Marja, Merja ja Tuula Kupias sekä Jenni Timperi heittivät pitkiä kiekko- ja moukarikaaria aina SM-mitaleille asti. Kehitys jatkui myös seuraavaan sukupolveen. Kupiaksen tyttöjen lapset jatkoivat äitiensä viitoittamaa tietä ja tulosta syntyi samalla tapaa.

Myöhemmin myös suunnistus tuli mukaan seuran toimintaan. Myös suunnistuspuolella on saatu hyviä saavutuksia.