Veiterä

.:HISTORIA:.

.:TAPAHTUMAT:.

Viipurilaissyntyinen valmentaja Pentti Pöysti oli luonut Veiterälle niin tehokkaan yhteispelin, että sitä ei pysäyttänyt mikään.

Veiterä oli ensimmäinen jääpalloseura, joka harjoitteli erilaisia pelikuvioita tosissaan ja määrätietoisesti. Pelaajien ja pallon liikkumista eri vaihtoehtojen mukaan hiottiin harjoituksissa tunnista toiseen. Samalla kehittyi pelaajien mailatekniikka, ja kun ohjeena oli syöttää pallo aina nopeasti omalle pelaajalle, vastustajat eivät juurikaan päässeet koskemaan palloon.

Myös nuorisotyö otettiin Veiterässä tosissaan. Seura voitti vuosina 1955-1961 neljä nuorten Suomen mestaruutta. Siihen aikaan jääkiekko ei vielä vienyt nuoria, ainakin Lappeenrannassa kaikki pelasivat jääpalloa. Veiterän junioreissa oppi luistelutaitonsa mm. Jääkiekkomaajoukkueen tuleva tähti Lalli Partinen. Vuoden 1957 nuorten mestarijoukkueeseen kuului Rauno Ruotsalainen, josta myöhemmin tuli A-maajoukkuepelaaja sekä jalka- että jääpallossa.

Veiterän kolmas mestaruus tuli talvella 1957. Edellisenä talvela seura oli jäänyt pronssille, mutta nyt finaalissa 6444 katsojan todistaessa, Veiterä kukisti OPS:n 4-2.

Isähahmo

Vuoden 1957 mestaruuteen päätti pitkän uransa 38-vuotias Pentti Immonen, joka oli aloittanut pelaamisen LUM:n joukkueessa jo talvella 1934. Hän oli ollut välillä varkaudessa ja palannut sieltä isiensä maille perustamaan 1950 Veiterää ja oli Veiterän ensimmäisten vuosien kapteeni, joukkueen turvallinen isähahmo. Immonen voitti SM-kullan viitenä talvena 1947,1948,1950,1951 ja 1957. Välillä hän pelasi myös Lappeenrannan Pallossa, joka oli Veiterän tiukka paikallisvastuja.

Immonen oli pallovarma ja hyvän pelisilmän omaava ja hyvän pelisilmän hankkinut keskushyökkääjä, joka veti vertoja luistelutaidossa muiden maajoukkueiden hyökkääjille. Hän pelasi yhdeksän A-maaottelua ja oli pelaamisen loputtua maajoukkueen valmentajana ja valitsijana.

Jääpallon ensimmäisissä MM-kilpailuissa Helsingissä 1957 Veiterästä oli kolme pelaajaa: Risto Ovaska, Veikko Partanen ja Arvo Raitavuo.. Heistä Raitavuo oli 1950-luvulla Veiterän kapteeni, ulottuva tukimies ja tarvittaessa myös hyökkääjä. Hän oli kenttien gentleman, vaatimaton huippupelaaja, joka edusti Suomea 30 A-maaottelussa. Ovaska oli 167-senttinen tukimies, joka pelasi 8 A-maaottelua.

Talvella 1958 Veiterä jäi pronssille, samoin 1959, mutta 1960 se sai hopeaa. Seuran parhaita pelaajia niinä vuosina oli maajoukkuemaalivahti Kullervo Muurinen. Suomen maajoukkue kokosi 1950-luvulla usein runkonsa Veiterästä, josta riitti pelaajia sekä A- että B-maajoukkueeseen.

Talvella 1961 Veiterä sai pronssia. Se oli seuran 11 mitali peräkkäin. Joka talvi joukkueessa olivat olleet Veikko Partanen, Arvo Raitavuo ja Matti Serenius. Tämä pronssi jäi pitkäksi aikaa Veiterän viimeiseksi mitaliksi. Kultavuosien pelaajat alkoivat ikääntyä ja lopetella. Veiterä putosi Suomen sarjaan 1965 oltuaan 15 vuotta peräkkäin pääsarjassa. Se oli monelle lappeenrantalaiselle kuin maailmanloppu. Vierailu alasarjassa kesti vuoden, Veiterä nousi takaisin, mutta putosi taas talvella 1967.

Hiljaiset vuodet

Menestyksen laantuessa Veiterä joutui myös taloudellisiin vaikeuksiin. Vuodesta 1968 seuran toiminta hiljeni moneksi vuodeksi tyystin. Pelaajat siirtyivät Lappeenrannan Palloon., joka oli päässyt ensimmäisen kerran SM-mitaleille 1966. Veiterä herätettiin henkiin 1976, se otti LaPan paikan ja ylti heti 1977 SM-hopealle.


Edellinen [1] [2] [3] Seuraava


Ajankohtaista:
02.08.2010
Syyskierroksen kotiavauksesta pisteet

30.07.2010
Taistelu ei riittänyt

28.07.2010
Miikka Tujula Veiterään!

05.07.2010
Kevätkerros päättyi kotivoittoon

24.06.2010
Paikallisottelussa tasapeli

Lue lisää!

Tapahtumakalenteri

MA

TI

KE

TO

PE

LA

SU

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
[16]
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
 




TACKLA Urheilu Koskimies UPM Cumulus Etelä-Karjalan Osuuspankki Etelä-Saimaa Peuhkuri Lappeenrannan kaupunki Toteutus: Joni Saltiola, EKAMK, 2007