Kansainvälisen Tennisliiton (ITF) vahvistamat säännöt 1.1.2003.

Sisällysluettelo

1 Kentän mitat
2 Vakiovarusteet
3 Pallo
4 Maila
5 Syöttäjä ja vastaanottaja
6 Puolen ja syötön valinta
7 Syöttö
8 Jalkavirhe
9 Syötön suorittaminen
10 Väärä syöttö
11 Toinen syöttö
12 Vastaanottaja valmis
13 Pallon tuomitseminen uudelleen pelattavaksi
14 Mitätön syöttöpallo
15 Syöttöjärjestys
16 Puoltenvaihto
17 Pelissä oleva pallo
18 Syöttäjä voittaa pisteen
19 Vastaanottaja voittaa pisteen
20 Pelaaja häviää pisteen
21 Häirintä
22 Rajapallo
23 Pallo koskettaa vakiovarustetta
24 Pätevä palautus
25 Pelaajan estäminen
26 Pistelasku
27 Erän voittaminen
28 Erien lukumäärä
29 Toimitsijoiden vastuu
30 Pelin jatkuvuus ja lepotauot
31 Ohjeet ja neuvot
32 Pallojen vaihto
33 Nelinpeli
34 Nelinpelikenttä
35 Nelinpelin syöttöjärjestys
36 Syötön vastaanottojärjestys nelinpelissä
37 Väärä syöttöjärjestys nelinpelissä
38 Väärä vastaanottojärjestys nelinpelissä
39 Virheellinen syöttö nelinpelissä
40 Pallon lyöntijärjestys nelinpelissä

Liite I Ohjeet 3 §:ssä mainittujen kokeiden suorittamiseksi
Liite II Vaihtoehtoiset pistelaskutavat


KAKSINPELI

1 KENTÄN MITAT

Kentän tulee olla suorakaide, joka on 78' (23,77 m) pitkä ja 27' (8,23 m) leveä.

Verkko jakaa kentän keskeltä kahteen osaan. Verkkoa pitää ylhäällä köysi tai metallilanka, jonka halkaisija on korkeintaan 1/3 (0,8 cm) ja jonka päät on kiinnitetty kahden tolpan päihin tai kulkevat niiden ylitse; tolppien tulee olla korkeintaan joko nelikulmaisia 6x6" (15x15 cm) tai pyöreitä 6" (15 cm) halkaisijaltaan. Nämä tolpat saavat nousta korkeintaan 1" (2,5 cm) köyden tai metallilangan yläpuolelle. Tolppien keskipisteiden tulee olla 3' (0,914 m) kentän ulkopuolella sen kummallakin puolen. Tolppien on pidettävä köyden tai metallilangan yläreuna 3'6" (1,07 m) kentän pinnan yläpuolella.

Kun nelinpeliverkolla varustettua yhdistettyä nelinpeli- ja kaksinpelikenttää (ks. 34 §) käytetään kaksinpelitarkoitukseen, verkon tulee yltää 3'6" (1,07 cm) korkeuteen kahden kaksinpelikepiksi kutsutun tolpan kannattamana. Niiden tulee olla korkeintaan joko nelikulmaisia 3x3" (7,5x7,5 cm) tai pyöreitä 3" (7,5 cm) halkaisijaltaan, ja niiden keskipisteiden tulee olla 3' (0,914 m) kaksinpelikentän ulkopuolella sen kummallakin puolen.

Verkon tulee olla kiinnitetty tolppiin siten, ettei verkkotolppien ja verkon väliin jää lainkaan tilaa, ja verkon silmien tulee olla tarpeeksi pienet, ettei pallo pääse kulkemaan niiden lävitse. Verkon korkeuden tulee olla keskeltä 3' (0,914 m). Kiristinnauha, jonka tulee olla täysin valkoinen ja enintään 2" (5 cm) leveä, pitää verkon keskeltä kireänä. Köyden tai metallilangan ja verkon yläosan tulee olla täysin valkoisen nauhan suojaama. Nauhan on oltava leveydeltään vähintään 2" (5 cm) ja enintään 2½" (6,3 cm) verkon molemmilla puolilla. Kiristinnauhassa (strap), nauhassa (band) tai kaksinpelikepissä ei saa olla mainoksia.

Mainoksia sallitaan verkossa, jos ne sijoitetaan alueeseen, joka on 3' (0,914m) verkkotolppien sisäpuolella ja valmistetaan niin, että silti voidaan nähdä verkon lävitse. Mainoksissa ei saa olla valkoista tai keltaista väriä.

Kenttää takaa ja sivuilta rajoittavia linjoja nimitetään taka- ja sivurajoiksi. Verkosta 21' (6,40 m) päähän molemmille kenttäpuoliskoille on vedettävä verkon kanssa yhdensuuntaiset rajat - syöttörajat. Molemmilla kenttäpuoliskoilla on verkon, sivurajojen sekä syöttörajojen välinen alue jaettava syöttökeskirajalla kahteen yhtä suureen osaan, joita kutsutaan syöttöruuduiksi. Syöttökeskirajan leveyden tulee olla 2" (5 cm) ja raja vedetään syöttörajan keskeltä sisäpuolelle, yhdensuuntaisena sivurajojen kanssa. Kummankin takarajan jakaa keskeltä kahtia raja, keskimerkki, joka on syöttökeskirajan ajateltu jatke takakentällä. Tämän merkin pituuden tulee olla 4" (10 cm) ja leveyden 2" (5 cm) ja raja vedetään kummastakin takarajasta kohtisuoraan kentän sisäpuolelle. Rajat eivät saa olla kapeampia kuin 1" (2,5 cm) eivätkä leveämpiä kuin 2" (5 cm) lukuun ottamatta takarajaa, jonka suurin sallittu leveys on 4" (10 cm). Kaikki välimatkat mitataan rajojen ulkoreunoista. Kaikkien rajojen tulee olla samanväriset.

Jos kentän takana pidetään mainoksia tai muuta niihin verrattavaa, niissä ei saa olla valkoista tai keltaista väriä. Vaaleaa väriä saadaan käyttää vain, jos se ei heikennä pallojen näkyvyyttä. Jos kentän takana istuvien linjatuomareiden tuoleihin sijoitetaan mainoksia, niissä ei saa olla valkoista tai keltaista väriä. Vaaleaa väriä saadaan käyttää vain, jos se ei heikennä pallojen näkyvyyttä.

Huomautus: Davis Cup ja Federation Cup -kilpailuissa sekä Kansainvälisen Tennisliiton virallisissa mestaruuskilpailuissa on erityiset vaatimukset koskien takarajan takana ja kentän sivuilla olevaa vapaata tilaa ja ne löytyvät kyseisten kilpailujen säännöistä.

Huomautus 2: Seura- tai harrastustasolla tulisi molempien takarajojen takana olla vapaata tilaa vähintään 18' (5,5 m) ja sivuilla vähintään 10' (3,05 m).


2 VAKIOVARUSTEET

Kentän vakiovarusteisiin eivät kuulu ainoastaan verkko, paalut, kaksinpelikepit, köysi tai metallilanka, kiristin ja nauha vaan myöskin, milloin sellaisia on, taka- ja sivuaidat, katsomot, kentän ympärillä olevat kiinteät ja siirrettävät istuimet ja tuolit sekä niiden käyttäjät, kaikki muut kentällä ja sen ympärillä olevat varusteet sekä tuomari, verkkotuomari, jalkavirhetuomari, linjatuomarit ja pallopojat ollessaan heille kuuluvilla paikoilla.

Huomautus: Tämän pykälän tarkoituksia varten sana "tuomari" tarkoittaa tuomaria, niitä henkilöitä, jotka ovat oikeutettuja istumaan kentän laidalla olevilla istuimilla, ja kaikkia niitä henkilöitä, joilla on tehtävänä auttaa tuomaria ottelun johtamisessa.

3 PALLO

Pallot, jotka ovat hyväksytyt tenniksen sääntöjen mukaisesti tulee täyttää seuraavat
vaatimukset:
a. Pallon ulkopinnan tulee olla tasainen ja päällystetty kankaalla. Jos siinä on saumoja, ne
eivät saa olla ommeltuja. Väriltään pallon tulee olla valkoinen tai keltainen.
b. Pallon tulee täyttää liite 1:n kohta iv mukaiset määräykset pallon koosta ja pallon tulee
olla painoltaan suurempi kuin 1.975 oz (56,0 g) mutta pienempi kuin 2.095 oz (59,4 g).
c. Pallotyyppejä on enemmän kuin yksi. Joka pallon tulee ponnahtaa korkeammalle kuin 53" (134,62 cm), mutta matalammalle kuin 58" (147,32 cm), kun se pudotetaan 100" (254,00 cm) korkeudesta betonialustalle. Kun 1-tyypin palloa (nopea) painaa 18 lb (8,165 kg) paino, sen etupuolen laajentuman tulee olla suurempi kuin 0,195" (0,495 cm), mutta pienempi kuin 0,235" (0,597 cm), ja sen painauman tulee olla suurempi kuin 0,265" (0,673 cm), mutta pienempi kuin 0,360" (0,914 cm). Kun 2-tyypin (keskinopea) ja 3-tyypin palloa (hidas) painaa 18 lb (8,165 kg) paino, sen etupuolen laajentuman tulee olla suurempi kuin 0,220" (0,559 cm), mutta pienempi kuin 0,290" (0,737 cm), ja sen painauman tulee olla suurempi kuin 0,315" (0,800 cm), mutta pienempi kuin 0,425" (1,080 cm). Molempien muutoslukujen tulee olla pallon kolmelta eri akselilta otettujen kolmen eri arvon keskiarvo, eikä tällöin kahden lukeman välinen ero missään vaiheessa saa olla suurempi kuin 0,30" (0,076 cm).
d. Kun pelataan yli 4000' (1219 m) merenpinnan yläpuolella voidaan lisäksi käyttää kahta
muuta pallotyyppiä.

i. Ensimmäinen pallotyyppi on samanlainen kuin edellä selostettu 1-tyypin pallo
(nopea) paitsi, että pallon tulee ponnahtaa korkeammalle kuin 48" (121,92 cm) ja
vähemmän kuin 53" (134,62 cm), ja sen sisäisen paineen tulee olla ulkoista painetta
suurempi. Tätä pallotyyppiä kutsutaan yleisesti paineelliseksi.

ii. Toinen pallotyyppi on samanlainen kuin edellä selostettu 2-tyypin pallo (keskinopea)
paitsi, että pallon tulee ponnahtaa korkeammalle kuin 53" (134,62 cm) ja vähemmän kuin 58"
(147,32 cm), ja sen sisäisen paineen tulee olla suunnilleen sama kuin ulkoinen paine ja
sitä on pitänyt säilyttää vähintään 60 päivää siinä korkeudessa, missä kyseiset kilpailut
pidetään. Tällaista tennispalloa kutsutaan yleensä paineettomaksi.

Kolmas pallotyyppi, jota suositellaan käytettäväksi millä tahansa alustalla kun pelataan yli
4000' (1219 m) merenpinnan yläpuolella, on edellä selostettu 3-tyypin pallo (hidas).

e. Kaikki ponnahdusta, kokoa ja muutosta koskevat kokeet on suoritettava liite 1:n ohjeiden mukaisesti.
f. Kansainvälinen Tennisliitto (ITF) ratkaisee kysymykset siitä, onko jokin pallo tai sen prototyyppi yllä esitettyjen määräysten mukainen tai siitä, onko se muutoin sallittu pelissä. Se voi tehdä tällaisen päätöksen joko omasta aloitteesta tai hakemuksesta, jonka voi tehdä kuka tahansa vilpittömässä mielessä toimiva osapuoli, esimerkiksi pelaaja, tarvikkeiden valmistaja tai kansallinen liitto tai sen jäsenet. Nämä päätökset ja hakemukset on laadittava noudattaen ITF Review and Hearing Procedures -määräyksiä, joista kopion voi saada ITF:n toimistosta.

Huomautus 1: Pallot, joilla pelataan tenniksen sääntöjen mukaisia turnauksia, täytyy olla nimettyjä virallisella ITF list of approved balls -luettelossa, jonka ITF julkaisee.

Tapaus 1: Mitä pallotyyppiä pitäisi käyttää milläkin alustalla?

Ratkaisu Kolme eri pallotyyppiä ovat tenniksen pelisääntöjen hyväksymiä, kuitenkin seuraavasti:

a. 1-tyypin (nopeita) palloja tulee käyttää hitaalla alustalla (ks. liite 1).
b. 2-tyypin (keskinopeita) palloja tulee käyttää keskinopealla alustalla (ks. liite 1).
c. 3-tyypin (hitaita) palloja tulee käyttää nopealla alustalla (ks. liite 1).

4 MAILA

Mailat, jotka eivät täytä seuraavia määräyksiä, eivät ole sallittuja tenniksen pelisääntöjen mukaisessa pelissä:


a) Mailan lyömäpinta-alan tulee olla laakea ja koostua ristikkäin kulkevista jänteistä, jotka on kiinnitetty kehykseen; niiden tulee kulkea vuorotellen toistensa ylitse ja alitse tai olla yhtymäkohdissa toisiinsa sidottuja; jännityskuvioinnin tulee olla periaatteessa yhtenäinen, eikä se varsinkaan mailan keskustassa saa olla harvempi kuin muualla. Mailan tulee olla muotoiltu ja jännitetty siten, että peliominaisuudet ovat samanlaiset mailan molemmilla puolilla.
Jänteissä ei saa olla niihin kiinnitettyjä esineitä eikä ulkonemia lukuun ottamatta sellaisia, joita käytetään yksinomaan ja erityisesti kulumisen tai tärinän rajoittamiseksi tai estämiseksi ja jotka kooltaan ja sijainniltaan ovat sopusoinnussa näihin tarkoituksiin.

b) Mailan kehyksen kokonaispituus, varsi mukaan luettuna, ei saa ylittää 29" (73,66 cm). Mailan kokonaisleveys ei saa ylittää 12½" (31,75 cm). Mailan lyöntipinnan kokonaispituus ei saa ylittää 15½" (39,37 cm) eikä sen kokonaisleveys saa ylittää 11½" (29,21 cm).

c) Kehyksessä varsineen ei saa olla niihin kiinnitettyjä esineitä eikä laitteita lukuun ottamatta sellaisia, joita käytetään yksinomaan ja varsinaisesti kulumisen tai tärinän rajoittamiseksi tai estämiseksi tai painon oikean jakautuman varmistamiseksi. Kaikkien esineiden ja laitteiden tulee kooltaan ja sijainniltaan olla sopusoinnussa näihin tarkoituksiin.

d) Kehyksessä varsineen tai jänteissä ei saa olla mitään laitetta, jonka avulla mailan muotoa tai painon jakautumaa voidaan olennaisesti muuttaa pisteestä pelattaessa mailan pitkittäisakselin suuntaisesti niin, että heilahduksen hitausmomentti muuttuu, eikä mikään mailan rakenteellinen ominaisuus saa muuttua siten, että se vaikuttaa mailan käyttäytymiseen pelattavan pisteen aikana. Mailaan ei saa liittää tai kiinnittää minkäänlaista energianlähdettä, joka voisi millään lailla muuttaa tai vaikuttaa malan lyöntiominaisuuksia (playing characteristics).

Kansainvälinen Tennisliitto (ITF) ratkaisee kysymykset siitä, onko jokin maila tai sen prototyyppi yllä esitettyjen määräysten mukainen tai siitä, onko se muutoin sallittu pelissä. Se voi tehdä tällaisen päätöksen joko omasta aloitteesta tai hakemuksesta, jonka voi tehdä kuka tahansa vilpittömässä mielessä toimiva osapuoli, esimerkiksi pelaaja, tarvikkeiden valmistaja tai kansallinen liitto tai sen jäsenet. Nämä päätökset ja hakemukset on laadittava noudattaen ITF:n Review and Hearing Procedures -määräyksiä, joista kopion voi saada ITF:n toimistosta.

Tapaus 1 Voiko mailan lyöntipinnassa olla useammat kuin yhdet jänteet?

Ratkaisu Ei. Säännöissä on selvä maininta pelkästään yhdestä jänteistöstä, joka koostuu ristikkäin kulkevista jänteistä.

Tapaus 2 Pidetäänkö mailan jänteistöä yleisesti yhdenmukaisena ja tasaisena, jos jänteet ovat useammassa kuin yhdessä tasossa?

Ratkaisu Ei.

Tapaus 3 Saako tärinää vähentäviä laitteita sijoittaa mailan jänteille ja, jos näin on, miten ne saadaan sijoittaa?

Ratkaisu Kyllä, mutta ne voidaan sijoittaa vain risteävien jänteiden ulkopuolelle.

Tapaus 4 Pelin aikana pelaajan mailasta katkeaa jänne. Voiko hän jatkaa peliä tässä kunnossa olevalla mailalla?

Ratkaisu Kyllä.

Huomautus: Ammattilaistenniksessä on useita poikkeuksia tähän sääntötulkintaan.

Tapaus 5 Voidaanko mailaan liittää paristo, joka vaikuttaa lyöntiominaisuuksiin?

Ratkaisu Ei. Paristo on kielletty, koska se on energianlähde niin kuin ovat aurinkokennot ja muut
vastaavat laitteet.


5 SYÖTTÄJÄ JA VASTAANOTTAJA

Pelaajien tulee seistä verkon vastakkaisilla puolilla. Pelaajaa, joka ensiksi lyö palloa, nimitetään syöttäjäksi ja toista pelaajaa vastaanottajaksi.

Tapaus 1 Häviääkö pelaaja pisteen, jos hän lyöntiyrityksessään ylittää verkon ajateltuna jatkeena olevan suoran
a) ennen kuin hän lyö pallon?
b) lyötyään pallon?
Ratkaisu Hän ei kummassakaan tapauksessa häviä pistettä siirtyessään ajatellun jatkeen ylitse, edellyttäen ettei hän kosketa tai ylitä vastustajan kenttäpuoliskon rajoja (20 §:n e-kohta). Jos vastustaja katsoo joutuneensa estetyksi, hän voi pyytää tuomarilta 21 ja 25 §:n mukaista päätöstä.

Tapaus 2 Syöttäjä vaatii, että vastaanottajan tulee seisoa kenttäpuoliskonsa rajojen sisäpuolella. Onko tämä välttämätöntä?

Ratkaisu Ei ole. Vastustaja saa seisoa missä haluaa omalla puolellaan verkkoa.


6 PUOLEN JA SYÖTÖN VALINTA

Puolen valinta ja oikeus olla syöttäjänä tai vastaanottajana on ratkaistava arpomalla. Arvonnan voittaja saa valita tai vaatia vastustajaansa valitsemaan:

a) oikeuden olla syöttäjänä tai vastaanottajana, jolloin toisen pelaajan tulee valita puoli; tai

b) puolen, jolloin toisen pelaajan on valittava syöttäjänä tai vastaanottajana oleminen.

Tapaus 1 Onko pelaajilla oikeus uusiin valintoihin, jos ottelu siirretään tai keskeytetään ennen kuin se on alkanut?

Ratkaisu Kyllä. Arpomisen tulos ei muutu, mutta syöttöön ja puoleen kohdistuneet valinnat voidaan muuttaa.


7 SYÖTTÖ

Syötön tulee tapahtua seuraavalla tavalla. Välittömästi ennen syötön aloittamista syöttäjän tulee seisoa kumpaakaan jalkaansa liikuttamatta takarajan takana keskimerkin ja sivurajan ajateltujen jatkeiden välissä. Syöttäjän on sitten heitettävä pallo ilmaan mihin suuntaan tahansa ja lyötävä sitä mailallaan ennen kuin se osuu maahan. Syöttö katsotaan suoritetuksi sillä hetkellä, jolloin maila koskettaa palloa. Yksikätinen pelaaja saa käyttää mailaansa pallon ylösheittämiseen.

Tapaus 1 Saako syöttäjä kaksinpelissä seisoa kaksin- ja nelinpelisivurajojen jatkeiden välissä?

Ratkaisu Ei saa.

Tapaus 2 Jos pelaaja syöttäessään heittää kaksi tai useita palloja yhden asemesta, häviääkö hän tuon syötön?

Ratkaisu Ei. Pallo tuomitaan pelattavaksi uudestaan, kuitenkin sillä varauksella, että jos tuomari katsoo syöttäjän toimineen tahallisesti, tuomarin tulee toimia 21 §:n mukaisesti.

8 JALKAVIRHE

a) Syötön aikana syöttäjä ei saa missään vaiheessa

i) muuttaa sijaintiaan kävelemällä tai juoksemalla. Jos syöttäjä tekee syöttäessään pieniä jalkaliikkeitä, jotka eivät olennaisesti vaikuta hänen alkuperäiseen sijaintiinsa, hänen ei katsota "muuttaneen sijaintiaan kävelemällä tai juoksemalla".

ii) koskettaa kummallakaan jalalla mitään muuta aluetta kuin takarajan takana olevaa sekä sivurajojen ja keskimerkin ajateltujen jatkeiden välistä aluetta.


9 SYÖTÖN SUORITTAMINEN

a) Syöttöä suorittaessaan tulee syöttäjän seisoa vuorotellen kentän oikean ja vasemman puolen takana alkaen joka pelissä oikealta (takarajan takaa katsottuna). Jos syöttö suoritetaan kentän väärältä puolelta eikä virhettä huomata, jää tällä tavoin yhteen tai useaan virheelliseen syöttöön perustuva peli voimaan, mutta syöttäjän virheellinen sijoittuminen on korjattava niin pian kuin se todetaan.

b) Syöttöpallon on ylitettävä verkko ja osuttava vinosti vastakkaiseen syöttöruutuun tai sitä rajoittavaan linjaan ennen kuin vastaanottaja palauttaa sen.


10 VÄÄRÄ SYÖTTÖ

Syöttö on väärä:

a) jos syöttäjä rikkoo jollain tavoin sääntöjen 7, 8 tai 9 §:ää (sen b-kohtaa) vastaan;

b) jollei hän osu palloon koettaessaan lyödä sitä;

c) jos syöttöpallo koskettaa jotakin vakiovarustetta (lukuun ottamatta verkkoa, kiristintä tai nauhaa) ennen kuin se koskettaa maahan.

Tapaus 1 Heitettyään pallon ilmaan syöttäjä päättää olla lyömättä sitä ja ottaa sen käteensä. Onko kysymys väärästä syötöstä?

Ratkaisu Ei ole.

Tapaus 2 Kaksinpeliä pelattaessa nelinpelikentällä, jolla on käytössä sekä kaksinpelikepit että verkkotolpat, syöttöpallo osuu ensin kaksinpelikeppiin ja sitten oikeaan syöttöruutuun. Onko syöttö väärä vai onko pisteestä pelattava uudelleen?

Ratkaisu Syöttö on väärä, koska sekä kaksinpelikeppi että tolppa sekä niiden välillä olevat osat verkkoa ja nauhaa ovat vakiovarusteita (2 ja 10 § sekä 24 §:n huomautus).


11 TOINEN SYÖTTÖ

Väärän syötön jälkeen (jos se oli ensimmäinen) on syöttäjän syötettävä uudelleen toinen syöttö saman kenttäpuoliskon takana, josta hän syötti väärän syötön, ellei ensimmäinen syöttö lähtenyt väärän kenttäpuoliskon takaa, jolloin syöttäjällä on 9 §:n mukaisesti oikeus vain yhteen, toisen kenttäpuoliskon takaa lähtevään syöttöön.

Tapaus 1 Pelaaja syöttää väärältä kenttäpuoliskolta. Hän häviää pisteen ja vaatii sen mitätöimistä, koska oli sijoittunut väärin.

Ratkaisu Piste jää voimaan ja seuraava syöttö tapahtuu pistetilanteen mukaiselta puolelta.

Tapaus 2 Tilanteen ollessa tasan 15 syöttäjä vahingossa syöttää kakkosruutuun. Hän voittaa sen pisteen. Sitten hän syöttää ykkösruutuun väärän syötön. Tällöin virhe huomataan. Luetaanko edellinen piste hänen hyväkseen? Kummalta puolelta hän syöttää seuraavan kerran?

Ratkaisu Edellinen piste jää voimaan. Seuraava syöttö tapahtuu kakkosruutuun, tilanne on 30-15 ja syöttäjällä on enää toinen syöttö jäljellä.


12 VASTAANOTTAJA VALMIS

Syöttäjä ei saa syöttää ennen kuin vastaanottaja on valmiina. Jos tämä yrittää palauttaa syötön, katsotaan hänen olleen valmiina. Jos kuitenkin vastaanottaja osoittaa merkillä, ettei hän ole valmis, hän ei saa vaatia syöttöä vääräksi siitä syystä, ettei se ole koskettanut syöttöä varten määritellyn kentän osaa.


13 PALLON TUOMITSEMINEN UUDELLEEN PELATTAVAKSI

Kaikissa tapauksissa, joissa pallo on tuomittava uudelleen pelattavaksi joko sääntöjen perusteella tai pelin keskeyttämiseksi, tämä merkitsee seuraavaa:

a) Kun on kysymys pelkästään syöttöpallosta, että vain yksi syöttöpallo pelataan uudelleen.

b) Kaikissa muissa tapauksissa pisteestä on pelattava uudelleen.

Tapaus 1 Syöttö keskeytyy muusta kuin 14 §:ssä mainitusta syystä. Onko vain kyseinen syöttöpallo uusittava?

Ratkaisu Ei, vaan koko pisteestä pelataan uudelleen.

Tapaus 2 Jos pelissä oleva pallo menee rikki, onko pisteestä pelattava uudelleen?
Ratkaisu On.


14 MITÄTÖN SYÖTTÖPALLO

Syöttöpallo on mitätön:

a) jos se koskettaa verkkoa, kiristintä tai nauhaa, mutta on muuten oikea, tai jos se kosketettuaan verkkoa, kiristintä tai nauhaa koskettaa vastaanottajaa tai jotakin, mitä hänellä on yllään tai mitä hän käyttää, ennen kuin se osuu maahan.

b) jos oikea tai väärä syöttö suoritetaan, kun vastaanottaja ei ole valmiina (ks. 12 §).

Jos syöttöpallo on mitätön, sitä ei lasketa, ja syöttäjän tulee syöttää uudelleen, mutta mitätön syöttöpallo ei tee aiempaa väärää syöttöä mitättömäksi.


15 SYÖTTÖJÄRJESTYS

Ensimmäisen pelin päätyttyä vastaanottajasta tulee syöttäjä ja syöttäjästä vastaanottaja, ja näin vuorottelu jatkuu ottelun kaikissa seuraavissa peleissä. Jos pelaaja syöttää väärällä vuorolla, tulee sen pelaajan, jonka olisi pitänyt syöttää, syöttää niin pian kuin virhe on huomattu, mutta kaikki sitä ennen kirjatut pisteet jäävät voimaan. Jos peli (game) on päättynyt ennen kuin erehdys huomataan, jää muuttunut syöttöjärjestys voimaan.


16 PUOLTENVAIHTO

Pelaajien tulee vaihtaa puolia kunkin erän ensimmäisen, kolmannen ja jokaisen seuraavan parittoman pelin jälkeen sekä kunkin erän päätyttyä, ellei kyseisen erän pelien yhteismäärä ole parillinen luku, jolloin vaihto suoritetaan vasta seuraavan erän ensimmäisen pelin päätyttyä.

Jos tapahtuu erehdys eikä oikeata järjestystä seurata, pelaajien tulee asettua oikeille paikoilleen niin pian kuin erehdys huomataan sekä noudattaa alkuperäistä järjestystään.


17 PELISSÄ OLEVA PALLO

Pallo on pelissä siitä hetkestä alkaen, jolloin se on syötetty. Ellei palloa tuomita vääräksi tai mitättömäksi, se on jatkuvasti pelissä, kunnes piste ratkaistaan.

Tapaus 1 Pelaaja palauttaa pallon virheellisesti. Mitään päätöstä ei kuulu ja pallosta pelataan edelleen. Voiko vastustaja vaatia pistettä itselleen pallon päätyttyä?

Ratkaisu Ei voi. Jos pelaajat jatkavat peliä virheen tekemisen jälkeen, pistettä ei enää voida vaatia sen virheen perusteella, ellei vastustaja ollut estettynä.


18 SYÖTTÄJÄ VOITTAA PISTEEN

Syöttäjä voittaa pisteen:

a) jos syöttöpallo, joka ei ole mitätön 14 §:n perusteella, koskettaa vastaanottajaa tai jotakin, mitä hänellä on yllään tai hän käyttää, ennen kuin se koskettaa maata;

b) jos vastaanottaja muulla tavoin menettää pisteen 20 §:n perusteella.

19 VASTAANOTTAJA VOITTAA PISTEEN

Vastaanottaja voittaa pisteen:

a) jos syöttäjä syöttää väärin kaksi kertaa peräkkäin;

b) jos syöttäjä muulla tavoin menettää pisteen 20 §:n perusteella.

20 PELAAJA HÄVIÄÄ PISTEEN

Pelaaja häviää pisteen jos:

a) hän ei pysty palauttamaan pelissä olevaa palloa välittömästi verkon ylitse ennen kuin se on koskettanut maata kaksi kertaa peräkkäin (lukuun ottamatta 24 §:n a- ja c-kohdissa mainituissa tapauksissa); tai

b) hän palauttaa pelissä olevan pallon siten, että se koskettaa hänen vastustajansa kentän rajojen ulkopuolella olevaa aluetta, vakiovarustetta tai muuta esinettä (lukuun ottamatta 24 §:n a- ja c-kohdissa mainituissa tapauksissa); tai

c) hän lyödessään pallon lennosta suorittaa virheellisen palautuksen, vaikka seisoisi kentän rajojen ulkopuolella; tai

d) hän lyöntiä suorittaessaan tahallisesti pitää palloa mailallaan tai ottaa sen mailalleen tai tahallisesti koskettaa sitä mailallaan useammin kuin kerran; tai

e) hän, hänen mailansa (kädessä tai muulla tavoin) tai jokin, mitä hän käyttää tai hänellä on yllään, koskettaa jossakin vaiheessa verkkoa, tolppia, kaksinpelikeppejä, köyttä tai metallilankaa, kiristintä tai nauhaa tai hänen vastustajansa kenttää pallon ollessa pelissä; tai

f) hän lyö pallon lennosta ennen kuin se on ylittänyt verkon; tai

g) pelissä oleva pallo koskettaa häntä tai jotakin, mitä hänellä on yllään tai mitä hän käyttää, lukuun ottamatta hänen kädessään tai käsissään olevaa mailaa; tai

h) hän heittää mailansa kohti palloa ja osuu siihen; tai

i) hän tahallisesti ja olennaisesti muuttaa mailansa muotoa pisteestä pelattaessa.

Tapaus 1 Syötössä maila lentää syöttäjän kädestä ja koskettaa verkkoa ennen kuin pallo on koskettanut maahan. Onko kysymyksessä väärä syöttö vai menettääkö pelaaja pisteen?

Ratkaisu Syöttäjä menettää pisteen, koska maila osuu verkkoon pallon ollessa pelissä (20 §:n e-kohta).

Tapaus 2 Syötön aikana maila lentää syöttäjän kädestä ja koskettaa verkkoa sen jälkeen kun pallo on koskettanut maata oikean syöttöruudun ulkopuolella. Onko kysymyksessä väärä syöttö vai menettääkö pelaaja pisteen?

Ratkaisu Syöttö on väärä, koska pallo ei ollut pelissä kun maila osui verkkoon.

Tapaus 3 A ja B pelaavat C:tä ja D:tä vastaan. Kun A syöttää D:lle, C koskettaa verkkoa ennen kuin pallo koskettaa kenttää. Syöttö tulkitaan vääräksi, koska pallo ei osunut oikeaan syöttöruutuun. Häviävätkö C ja D pisteen?

Ratkaisu Pallo tuomittiin vääräksi väärin perustein. C ja D olivat jo hävinneet pisteen ennen kuin pallo huudettiin vääräksi, koska C oli koskettanut verkkoa pallon ollessa pelissä (20 §:n e-kohta).

Tapaus 4 Saako pelaaja pallon ollessa pelissä hypätä verkon ylitse vastustajan kenttäpuoliskolle kärsimättä rangaistusta?

Ratkaisu Ei saa. Hän häviää pisteen (20 §:n e-kohta).

Tapaus 5 A lyö palloa juuri verkon yläpuolella niin, että se palaa A:n puolelle. B, joka ei ylety palloon, heittää mailansa, joka osuu palloon. Sekä pallo että maila putoavat A:n kenttäpuoliskolle. A palauttaa pallon, mutta se ei osu B:n kenttäpuoliskoon. Voittaako vai häviääkö B pisteen?

Ratkaisu B häviää pisteen (20 §:n e- ja h-kohdat).

Tapaus 6 Syöttöpallo osuu syöttöruudun ulkopuolella seisovaan pelaajaan ennen kuin se koskettaa maahan. Voittaako vai häviääkö pelaaja pisteen?

Ratkaisu Pelaaja, johon pallo on osunut, menettää pisteen (20 §:n g-kohta), ellei palloa tuomita 14 §:n a-kohdan mukaisesti.

Tapaus 7 Kentän rajojen ulkopuolella oleva pelaaja lyö pallon lentolyönnillä tai ottaa sen käteensä ja vaatii pistettä itselleen, koska pallo varmasti oli menossa kentän ulkopuolelle.

Ratkaisu Hän ei missään tapauksessa voi vaatia pistettä itselleen:

i) Jos hän sieppaa pallon käteensä, hän häviää pisteen 20 §:n g-kohdan mukaisesti.

ii) Jos hän lyö virheellisen lentolyönnin, hän häviää pisteen 20 §:n c-kohdan mukaisesti.

iii) Jos hän lyö onnistuneen lentolyönnin, peli pisteestä jatkuu.

21 HÄIRINTÄ

Jos pelaaja syyllistyy tekoon, joka estää hänen vastustajaansa suorittamasta lyöntiä, hän menettää pisteen, jos hän on toiminut tahallisesti. Mutta jos hän on toiminut tahattomasti, pisteestä on pelattava uudelleen.

Tapaus 1 Joutuuko pelaaja kärsimään rangaistuksen, jos hän lyöntiä suorittaessaan koskettaa vastustajaansa?

Ratkaisu Ei, ellei tuomari katso joutuvansa soveltamaan 21 §:ää.

Tapaus 2 Jos pallo kimpoaa takaisin verkon ylitse, kyseinen pelaaja saa kurkottaa verkon ylitse lyödäkseen palloa. Miten on meneteltävä, jos vastustaja estää pelaajaa kurkottamasta tällä tavoin?

Ratkaisu Tuomari voi 21 §:n mukaisesti joko antaa pisteen estetylle pelaajalle tai määrätä että pisteestä pelataan uudelleen (ks. myös 25 §).

Tapaus 3 Voidaanko tahatonta kaksoislyöntiä pitää 21 §:n tarkoittamana tapauksena, joka estää vastustajaa?
Ratkaisu Ei.


22 RAJAPALLO

Rajaa eli linjaa koskettavan pallon katsotaan koskettavan kyseisen linjan rajoittamaa kenttää.


23 PALLO KOSKETTAA VAKIOVARUSTETTA

Jos pelissä oleva pallo koskettaa vakiovarustetta (muuta kuin verkkoa, tolppia, kaksinpelikeppejä, köyttä tai metallilankaa, kiristintä tai nauhaa) sen jälkeen kun se on koskettanut maata, pisteen voittaa se pelaaja, joka löi palloa, mutta jos tämä tapahtuu ennen kuin pallo on koskettanut maata, hänen vastustajansa voittaa pisteen.

Tapaus 1 Palautus osuu tuomariin tai hänen tuoliinsa tai korokkeeseensa. Pelaaja väittää, että pallo olisi muutoin mennyt kenttään .

Ratkaisu Hän häviää pisteen.


24 PÄTEVÄ PALAUTUS

Palautus on pätevä:

a) jos pallo koskettaa verkkoa, tolppia, kaksinpelikeppejä, köyttä tai metallilankaa, kiristintä tai nauhaa kulkien näiden ylitse ja osuu kenttään kuuluvaan alueeseen; tai

b) jos syötetty tai palautettu pallo osuu oikean kentän alueeseen ja ponnahtaa tai tuuli vie sen takaisin verkon ylitse ja tällöin lyöntivuorossa oleva pelaaja kurottautuu ja lyö palloa mailalla edellytetään, ettei hän; tai

c) jos pallo palautetaan tolpan tai kaksinpelikepin ulkopuolelta, vaikka se koskettaisi tolppaa tai kaksinpelikeppiä, edellyttäen että se osuu oikean kentän alueeseen; tai

d) jos pelaajan maila lyönnin jälkeen kulkee verkon ylitse, edellyttäen että pallo ylitti verkon ennen kuin se lyötiin ja että pallo palautettiin oikein; tai

e) jos pelaajan onnistuu palauttaa syöttöpallo tai pelissä oleva pallo, joka osuu kentällä olevaan palloon.

Huomautus: Jos kaksinpeliottelu suoritetaan nelinpelikentällä, joka mukavuussyistä on varustettu kaksinpelikepeillä kaksinpeliä varten, on koko ajan pidettävä nelinpelitolppia sekä kaksinpelikeppien ulkopuolella olevia verkon, köyden tai metallilangan ja nauhan osia vakiovarusteina eikä katsottava niitä kaksinpelikentän tolpiksi tai verkon osiksi.

Palautus, joka kulkee köyden alitse kaksinpelikepin ja viereisen nelinpelitolpan välistä koskettamatta verkon köyteen, verkkoon tai nelinpelitolppaan ja putoaa kenttään, on pätevä.

Tapaus 1 Ulos menevä pallo osuu verkkotolppaan tai kaksinpelikeppiin ja putoaa sitten vastustajan kenttäpuoliskon rajojen rajoittamalle alueelle. Onko pallo lyöty oikein?

Ratkaisu Ei, jos kyseessä on syöttö (10 §:n c-kohta). Mutta ellei ole kysymys syötöstä, pallo on lyöty oikein (24 §:n a-kohta).

Tapaus 2 Onko palautus oikea, jos pelaaja lyö palloa ja pitää mailasta kaksin käsin?

Ratkaisu Kyllä.

Tapaus 3 Syöttöpallo tai muu pelissä oleva pallo osuu kentällä olevaan palloon. Voitetaanko vai hävitäänkö pallo tällöin?

Ratkaisu Ei. Pelin tulee jatkua. Ellei tuomari totea, että väärä pallo palautetaan, pisteestä on pelattava uudelleen.

Tapaus 4 Voiko pelaaja missään vaiheessa samanaikaisesti käyttää useampaa mailaa kuin yhtä?

Ratkaisu Ei voi. Säännöt edellyttävät vain yhden mailan käyttöä kerrallaan.

Tapaus 5 Voiko pelaaja pyytää, että yksi tai useampi vastustajan kenttäpuoliskolla oleva pallo siirretään syrjään?

Ratkaisu Voi, mutta ei silloin kun pallo on pelissä.


25 PELAAJAN ESTÄMINEN


Jos jokin seikka, joka ei ole pelaajasta riippuvainen, estää häntä suorittamasta lyöntiään, lukuun ottamatta kentän vakiovarusteita tai 21 §:ssä mainittua tapausta, pallo on pelattava uudelleen.

Tapaus 1 Katselija on pelaajan tiellä ja palautus epäonnistuu. Voiko pelaaja vaatia, että pisteestä pelataan uudelleen?

Ratkaisu Kyllä, jos tuomari on sitä mieltä, että häntä häiritsivät olosuhteet, joihin hän ei voinut vaikuttaa; mutta ei, jos syynä olivat kentän vakiovarusteet tai muut järjestelyt.

Tapaus 2 Pelaajaa häiritään kuten edellisessä tapauksessa, ja tuomari määrää pisteen pelattavaksi uudelleen. Syöttäjän ensimmäinen syöttöpallo oli aiemmin väärä. Onko hänellä nyt oikeus kahteen syöttöpalloon?

Ratkaisu Kyllä. Pallon ollessa pelissä, on sääntöjen mukaisesti pelattava pisteestä eikä vain syöttöpallosta.

Tapaus 3 Voiko pelaaja vaatia, että pisteestä 25 §:n mukaisesti pelataan uudelleen, koska hän luuli vastustajansa olevan estelyn kohteena eikä sen takia varautunut palautukseen?

Ratkaisu Ei.

Tapaus 4 Onko lyönti pätevä, kun pallo ilmassa osuu toiseen palloon?

Ratkaisu Pisteestä on pelattava uudelleen, ellei joku pelaajista ole toimittanut palloa ilmaan, jolloin tuomari ratkaisee asian 21 §:n mukaisesti.

Tapaus 5 Jos tuomari tai muu tuomari virheellisesti huutaa pallon vääräksi ja sitten korjaa ratkaisunsa, kumpi näistä päätöksistä jää voimaan?

Ratkaisu Pallosta on pelattava uudelleen, paitsi jos tuomarin käsityksen mukaan kumpikaan pelaajista ei ollut estelyn kohteena, missä tapauksessa korjattu päätös jää voimaan.

Tapaus 6 Jos ensimmäinen virheellinen syöttöpallo kimpoaa takaisin kentälle ja häiritsee vastaanottajaa hänen vastatessaan toiseen syöttöpalloon, voiko vastaanottaja vaatia, että syöttö pelataan uudelleen?

Ratkaisu Kyllä, mutta jos hänellä on ollut tilaisuus poistaa pallo kentältä eikä hän huolimattomuudesta ole sitä tehnyt, hän ei saa vaatia uutta syöttöä.

Tapaus 7 Onko lyönti pätevä, jos pallo koskettaa kentällä olevaan liikkuvaan tai liikkumattomaan esineeseen?

Ratkaisu Lyönti on pätevä ellei liikkumaton esine ilmestynyt kentälle sen jälkeen kun palloa alettiin pelata, missä tapauksessa uusi pallo on pelattava. Jos pelissä oleva pallo koskettaa kentällä tai sen yläpuolella liikkuvaa esinettä, pallo on pelattava uudelleen.

Tapaus 8 Miten on meneteltävä, jos ensimmäinen syöttö on väärä ja toinen oikea sekä on tarpeellista, että pallo pelataan uudelleen joko 25 §:n mukaisesti tai koska tuomari ei pysty ratkaisemaan pistettä?

Ratkaisu Väärä syöttö mitätöidään ja piste pelataan uudelleen.

26 PISTELASKU

a) Kun pelaaja on voittanut ensimmäisen pisteensä, on hänen pistetilanteensa 15, toisen
voitetun pisteen jälkeen 30 sekä kolmannen voitetun pisteen jälkeen 40. Kun pelaaja on
voittanut neljännen pisteensä, peli kirjataan hänelle, kuitenkin seuraavin poikkeuksin:
Jos kumpikin pelaaja on voittanut kolme pistettä, tilanne on tasan; seuraavan pisteen
voittaminen tuottaa edun sille pelaajalle, joka on pisteen voittanut.
Jos sama pelaaja voittaa seuraavankin pisteen, hän voittaa pelin; mutta jos toinen
pelaaja voittaa seuraavan pisteen, tilanne on jälleen tasan; ja näin peliä jatketaan,
kunnes jompikumpi pelaaja voittaa kaksi perättäistä pistettä tasatilanteen jälkeen, jolloin
peli kirjataan tälle pelaajalle.

b) Vaihtoehtoinen pistelaskutapa

”No – Ad” (ei etua) -järjestelmää voidaan käyttää kilpailuissa vaihtoehtona perinteiselle
pistelaskutavalle tämän pykälän a-kohdan mukaisesti, mikäli tästä on ilmoitettu
etukäteen.

Tällöin seuraavat säännöt ovat voimassa:

Kun pelaaja on voittanut ensimmäisen pisteensä, on hänen pistetilanteensa 15, toisen
voitetun pisteen jälkeen 30 sekä kolmannen voitetun pisteen jälkeen 40. Kun pelaaja on
voittanut neljännen pisteensä, peli kirjataan hänelle, kuitenkin seuraavin poikkeuksin:
Jos kumpikin pelaaja on voittanut kolme pistettä, tilanne on tasan; pelataan ratkaiseva
piste, jolloin vastaanottajan tulee valita kumpaan syöttöruutuun hän haluaa
vastaanottaa syötön. Peli kirjataan pelaajalle, joka voittaa ratkaisevan pisteen.

Nelinpeli
Nelinpelissä käytetään samanlaista menettelyä kuin kaksinpelissäkin. Tasatilanteessa
vastaanottava pari saa valita kumpaan ruutuun he haluavat syötön vastaanottaa. Peli
kirjataan parille, joka voittaa ratkaisevan pisteen.

Sekanelinpeli
Sekanelinpelissä poiketaan hieman edellisestä: tasatilanteessa, mikäli parin
miespelaaja syöttää, hänen tulee syöttää vastaanottajaparin miespelaajalle riippumatta
siitä kummassa ruudussa hän pelaa. Samoin parin naispelaajan tulee syöttää
vastaanottavan parin naispelaajalle.


27 ERÄN VOITTAMINEN

a) Erän voittaa pelaaja (tai pari), joka ensin voittaa kuusi peliä. Tällöin hänen on kuitenkin voitettava vastustajansa kahden pelin erolla, ja tarvittaessa erää on jatkettava kunnes tämä ero saavutetaan.
b) Tämän pykälän a-kohdassa mainitun järjestelmän vaihtoehtona voidaan käyttää tie-break piste järjestelmää, mikäli päätöksestä on ilmoitettu ennen kuin ottelu on alkanut.
Siinä tapauksessa seuraavat määräykset ovat voimassa:

Tie-break järjestelmää käytetään, kun pelitilanne on kuusi peliä tasan missä erässä tahansa paitsi kolmen erän ottelun kolmannessa erässä ja viiden erän ottelun viidennessä erässä, jotka kumpikin pelataan tavallisina pitkinä erinä, ellei muuta päätetä ja ilmoiteta ennen kuin ottelu on alkanut.

Tie-break pelissä noudatettava järjestelmä on seuraava:

Kaksinpeli

i) Pelaaja, joka ensin voittaa seitsemän pistettä, voittaa pelin ja erän. Tällöin hänellä kuitenkin tulee olla kahden pisteen johto. Jos kumpikin pelaaja pääsee kuuteen pisteeseen, peliä jatketaan kunnes ero on kaksi pistettä. Numerolaskentaa käytetään koko tie-break pelin pistelaskussa.

ii) Syöttövuorossa oleva pelaaja syöttää ensimmäisestä pisteestä pelattaessa. Hänen vastustajansa syöttää pelattaessa toisesta ja kolmannesta pisteestä, ja sen jälkeen kumpikin pelaaja vuoron perään syöttää pelattaessa kahdesta seuraavasta pisteestä, kunnes on ratkaistu, kumpi on voittanut pelin ja erän.

iii) Ensimmäisestä pisteestä alkaen jokainen syöttö suoritetaan vuoroin kentän oikealta ja vuoroin sen vasemmalta puolen. Aloitus tapahtuu kentän oikealta puolen. Jos syöttö epähuomiossa on tapahtunut kentän väärältä puolen, kaikki sellaisiin syöttöihin perustunut peli jää voimaan, mutta heti kun virhe on huomattu, syöttö siirretään tapahtuvaksi oikeasta kohdasta.

iv) Pelaajien tulee aina vaihtaa puolta, kun kuusi pistettä on pelattu, sekä tie-break pelin päätyttyä.

v) Pallojen vaihdon kannalta tie-break peli lasketaan yhdeksi peliksi, kuitenkin sillä poikkeuksella, että jos pallot olisi vaihdettava ennen tie-break pelin alkua, vaihto siirtyy seuraavan erän toisen pelin alkuun.
Nelinpeli

Nelinpelissä noudatetaan samaa menettelyä kuin kaksinpelissä. Syöttövuorossa oleva pelaaja syöttää pelattaessa ensimmäisestä pisteestä. Sen jälkeen kukin pelaaja vuoron perään syöttää kahden pisteen jaksoissa samassa järjestyksessä kuin aiemmin siinä erässä, kunnes on ratkaistu, kumpi puoli on voittanut pelin ja erän.

Syötön siirtyminen

Sen pelaajan (tai nelinpelissä sen parin), jonka vuoro oli syöttää ensin tie-break pelissä, tulee ottaa syöttö vastaan seuraavan erän ensimmäisessä pelissä.

Tapaus 1 Tilanteessa tasan kuusi pelataan tie-break, vaikka ennen ottelua on päätetty ja ilmoitettu,
että tullaan pelaamaan "pitkä erä". Huomioidaanko jo pelatut pisteet?

Ratkaisu Jos virhe havaitaan ennen kuin on alettu pelata toisesta pisteestä, ensimmäinen piste lasketaan, mutta virhe on korjattava välittömästi. Jos virhe havaitaan sen jälkeen kun on alettu pelata toisesta pisteestä, peli jatkuu tie-break pelinä.

Tapaus 2 Tilanteessa tasan kuusi pelataan "pitkää erää", vaikka ennen ottelun alkua on päätetty ja ilmoitettu, että tullaan pelaamaan tie-break. Huomioidaanko jo pelatut pisteet?

Ratkaisu Jos virhe havaitaan ennen kuin on alettu pelata toisesta pisteestä, ensimmäinen piste lasketaan, mutta virhe on korjattava välittömästi. Jos virhe havaitaan sen jälkeen kun on alettu pelata toisesta pisteestä, jatketaan "pitkää erää". Jos sen jälkeen saavutetaan tilanne tasan kahdeksan tai jokin vielä korkeampi parillinen luku, pelataan tie-break.

Tapaus 3 Jos kaksinpelin tai nelinpelin tie-breakissa pelaaja syöttää väärällä vuorolla, pysyykö syöttöjärjestys näin muuttuneena pelin päättymiseen saakka?

Ratkaisu Jos pelaaja on lopettanut syöttövuoronsa, syöttöjärjestys jää voimaan muuttuneena. Jos virhe huomataan ennen kuin pelaaja on lopettanut syöttövuoronsa, syöttöjärjestys korjataan välittömästi, ja pelatut pisteet lasketaan.

Vaihtoehtoiset pistelaskutavat käyvät ilmi liitteestä II.

28 ERIEN LUKUMÄÄRÄ

Ottelu voidaan pelata paras kolmesta erästä (pelaajan/joukkueen tulee voittaa 2 erää ottelun voittamiseksi) tai paras viidestä erästä (pelaajan/joukkueen tulee voittaa 3 erää ottelun voittamiseksi).


29 TOIMITSIJOIDEN VASTUU

Otteluissa, joissa käytetään tuomaria, on hänen päätöksensä ratkaiseva; mutta jos on nimetty ylituomari (kilpailunjohtaja), voidaan tuomarin päätöksen johdosta vedota häneen pelisääntöjen tulkintaa koskevissa asioissa, ja kaikissa tällaisissa tapauksissa ylituomarin päätös on ratkaiseva.

Otteluissa, joissa tuomarin käyttöön on asetettu avustajia (linjatuomareita, verkkotuomareita, jalkavirhetuomareita), heidän tosiasioita koskevat päätöksensä ovat ratkaisevia, paitsi että jos tuomarin mielestä on tapahtunut selvä erehdys, hänellä on oikeus muuttaa avustajan päätös tai määrätä pallo pelattavaksi uudelleen. Kun tällainen avustaja ei katso voivansa tehdä päätöstä, hänen on välittömästi ilmaistava tästä tuomarille, jonka tulee antaa päätös. Milloin tuomari ei katso voivansa tehdä tosiasioita koskevaa päätöstä, hänen tulee määrätä uusi pallo pelattavaksi.

Davis Cup -otteluissa tai muissa joukkuekilpailuissa, joissa ylituomari on kentällä, hän voi muuttaa minkä tuomion tahansa. Hän voi myös ohjata tuomarin määräämään pallon pelattavaksi uudelleen.

Ylituomari voi harkintansa mukaan milloin tahansa määrätä ottelun siirrettäväksi pimeyden tai kentän kunnon tai sään takia. Kaikissa lykkäystapauksissa jäävät entinen pelitilanne ja kenttäpuoliskojen hallinta voimaan elleivät ylituomari ja pelaajat yksimielisesti sovi toisin.

Tapaus 1 Tuomari määrää pallon pelattavaksi uudelleen, mutta pelaaja väittää, ettei uutta palloa pidä pelata. Voidaanko ylituomari pyytää ratkaisemaan asia?

Ratkaisu Kyllä. Tuomarin tulee ensimmäisenä ratkaista, millä tavoin tenniksen pelisääntöjä sovelletaan esiintyneisiin tilanteisiin. Mutta jos tuomari epäröi tai pelaaja vetoaa hänen päätöksestään, ratkaisua on pyydettävä ylituomarilta, jonka päätös on lopullinen.

Tapaus 2 Pallo tuomitaan vääräksi, mutta pelaaja väittää, että se oli oikea. Saako ylituomari ratkaista asian?

Ratkaisu Ei saa. Tässä on kysymys siitä, mitä todella tapahtui pelin tietyssä vaiheessa, ja kenttätuomareiden päätös on siitä syystä lopullinen.

Tapaus 3 Saako tuomari pisteen päätyttyä muuttaa linjatuomarin päätöstä, jos hän katsoo selvän erehdyksen tapahtuneen pisteestä pelattaessa?

Ratkaisu Ei. Tuomari saa muuttaa linjatuomarin päätöstä vain, jos hän tekee sen heti virheen tapahduttua.

Tapaus 4 Linjatuomari tuomitsee pallon vääräksi. Tuomari uskoo pallon oikeaksi, vaikka hän ei voinut nähdä sitä selvästi. Saako hän muuttaa linjatuomarin päätöstä?

Ratkaisu Ei saa. Tuomari saa määrätä muutoksen vain, jos hän katsoo, että annettu päätös oli aivan ilmeisesti väärä. Hän saa muuttaa linjatuomarin hyväksyvää päätöstä vain, jos hän selvästi näki, ettei pallo koskettanut rajaa. Ja hän saa muuttaa linjatuomarin hylkäävää päätöstä vain, jos hän näki pallon osuvan rajaan tai putoavan rajan sisäpuolelle.

Tapaus 5 Voiko linjatuomari muuttaa tuomiotaan, kun tuomari on ilmoittanut pistetilanteen?

Ratkaisu Kyllä. Jos linjatuomari huomaa tehneensä virheen, hän voi korjata sen, jos hän tekee sen välittömästi.

Tapaus 6 Pelaaja väittää palautustaan oikeaksi linjatuomarin tuomittua sen vääräksi. Saako tuomari muuttaa linjatuomarin päätöstä?

Ratkaisu Ei saa. Tuomari ei koskaan saa muuttaa linjatuomarin päätöstä siitä syystä, että pelaaja on esittänyt siitä vastalauseen tai vetoomuksen.


30 PELIN JATKUVUUS JA LEPOTAUOT

Pelin tulee jatkua keskeytyksettä ensimmäisestä syötöstä ottelun loppuun asti seuraavien määräysten mukaisesti:

a) Jos ensimmäinen syöttö on väärä, syöttäjän on lyötävä toinen syöttö välittömästi.

Vastaanottajan tulee seurata syöttäjän kohtuullisesti noudattamaa syöttörytmiä ja olla valmiina vastaanottamaan, kun syöttäjä on valmis syöttämään.

Kun puolia vaihdetaan, enintään yhdeksänkymmentä (90) sekuntia saa kulua siitä hetkestä, jolloin pallo kuoli edellisen pelin päättyessä, siihen hetkeen, jolloin seuraavan pelin ensimmäinen syöttö lyödään.

Joka erän ensimmäisen pelin ja tie-breakin aikana pelin on kuitenkin oltava jatkuva ja pelaajien tulee vaihtaa puolia ilman lepoaikaa.

Joka erän päätteeksi on pidettävä enintään sadankahdenkymmenen (120) sekunnin erätauko siitä hetkestä, jolloin pallo kuoli edellisen pelin päättyessä siihen hetkeen, jolloin seuraavan pelin ensimmäinen syöttö lyödään.

Tuomarin tulee käyttää harkintavaltaansa, milloin esiintyy häiriö, josta pelin jatkuvuus kärsii.

ITF:n hyväksymien kansainvälisten kilpailusarjojen ja joukkuekilpailujen järjestäjät voivat päättää pisteiden välisestä sallitusta ajasta, joka on enintään kaksikymmentä (20) sekuntia laskettuna siitä hetkestä, kun pallo kuolee edellisen pisteen päättyessä siihen hetkeen, kun seuraavan pisteen syöttö lyödään.

b) Peliä ei koskaan saa keskeyttää, siirtää tai häiritä, jotta väsynyt, hengästynyt tai fyysisen kuntonsa menettänyt pelaaja voisi toipua. Tilapäisen loukkaantumisen takia tuomari voi kuitenkin kerran myöntää kolmen minuutin keskeytyksen.

ITF:n hyväksymien kansainvälisten kilpailusarjojen ja joukkuekilpailujen järjestäjät voivat kuitenkin pidentää tämän yhden kerran myönnettävän tauon kolmesta minuutista viiteen minuuttiin.

c) Jos pelaajasta riippumattomista syistä hänen vaatetuksensa, jalkineensa tai varusteensa (mailaa lukuun ottamatta) tulevat sellaiseen kuntoon, että hänen on mahdotonta tai epäsuotavaa jatkaa peliä, tuomari voi keskeyttää pelin siksi ajaksi kun vika korjataan.

d) Tuomari voi milloin tahansa keskeyttää tai siirtää pelin, kun se on tarpeen ja asiallista.

e) Kolmannen erän, tai naisten osallistuessa toisen erän, jälkeen kummallakin pelaajalla on oikeus taukoon, joka ei saa ylittää 10 minuuttia tai maissa jotka sijaitsevat 15. pohjoisen leveyspiirin ja 15. eteläisen leveyspiirin välissä 45 minuuttia, ja lisäksi tuomari voi keskeyttää pelin tarpeelliseksi katsomakseen ajaksi, milloin tilanne pelaajista riippumattomien seikkojen takia niin vaatii. Jos peli keskeytetään ja sitä jatketaan vasta myöhäisempänä päivänä, tauko voidaan pitää vasta kyseisenä päivänä loppuun pelatun kolmannen (tai naisten osallistuessa toisen) erän jälkeen. Keskeytyneen erän loppuun pelaaminen lasketaan yhdeksi eräksi.

Jos peli keskeytetään ja sitä jatketaan vasta 10 minuutin kuluttua samana päivänä, tauko voidaan pitää vasta kun keskeytyksettä on pelattu kolme (tai naisten osallistuessa kaksi) erää. Keskeytyneen erän loppuun pelaaminen lasketaan yhdeksi eräksi:

Maa ja/tai komitea, joka järjestää muun ottelun tai kilpailun, on oikeutettu muuttamaan tätä määräystä tai jättämään sen pois säännöistään edellyttäen, että tästä ilmoitetaan ennen kilpailun alkua. Davis Cupin ja Federation Cupin osalta vain Kansainvälinen Tennisliitto voi muuttaa tätä määräystä tai jättää sen pois säännöistään.

f) Kilpailutoimikunta saa harkintansa mukaan päättää ottelua edeltävän sallitun pallotteluajan, mutta tämä ei saa ylittää viittä minuuttia ja se on ilmoitettava ennen ottelun alkua.

g) Kun noudatetaan hyväksyttyä pisterangaistus- ja aikarikejärjestelmää, tuomarin tekemien päätösten tulee olla kyseisten järjestelmien mukaisia.

h) Rikottaessa pelin jatkuvuutta koskevaa periaatetta tuomari voi, ensin varoituksen annettuaan, sulkea rikkojan kilpailuista.6


31 OHJEET JA NEUVOT

Pelattaessa joukkuekilpailuun kuuluvaa ottelua pelaaja saa ottaa vastaan ohjeita kentällä istuvalta kapteenilta ainoastaan vaihtaessaan puolta pelin päätyttyä, mutta hän ei saa ottaa ohjeita tie-break-pelin puoltenvaihdon aikana. Mitään muuta ottelua pelatessaan pelaaja ei saa ottaa vastaan ohjeita. Tämän pykälän määräyksiä on tulkittava tiukasti.

Näitä määräyksiä rikkova pelaaja voidaan hänelle asianmukaisesti annetun varoituksen jälkeen sulkea kilpailusta. Kun noudatetaan hyväksyttyä pisterangaistusjärjestelmää, tuomarin määräämien rangaistusten tulee olla kyseisen järjestelmän mukaisia.

Tapaus 1 Onko pelaajaa varoitettava tai onko hänet suljettava kilpailuista, jos ohjeet annetaan merkeillä jotka eivät herätä huomiota?

Ratkaisu Tuomarin tulee ryhtyä toimenpiteisiin heti kun hän toteaa ohjeita annettavan sanoin tai merkein. Jos tuomari ei huomaa ohjeita annetun, voi pelaaja kiinnittää hänen huomionsa siihen, että ohjeita annetaan.

Tapaus 2 Saako pelaaja vastaanottaa ohjeita 30 §:n e-kohdan edellyttämän tauon aikana tai lähdettyään kentältä pelin ollessa keskeytyneenä?

Ratkaisu Kyllä. Näissä oloissa, kun pelaaja ei ole kentällä, ohjeiden vastaanottaminen on vapaata.

Huomautus: "Ohjeilla" tarkoitetaan kaikenlaisia ohjeita ja neuvoja.


32 PALLOJEN VAIHTO

Milloin esiintyy tapauksia, joissa pallot olisi pitänyt vaihtaa, kun erikseen ilmoitettu määrä pelejä on pelattu, mutta vaihtoa ei kuitenkaan ajallaan suoritettu, virhe on korjattava siinä vaiheessa, kun se pelaaja (tai nelinpelissä se pari), jonka olisi pitänyt syöttää uusilla palloilla, on seuraavan kerran syöttövuorossa. Sen jälkeen pallot on vaihdettava niin monen pelatun pelin jälkeen kuin alunperin oli sovittu.

NELINPELI

33 NELINPELI

Edellä olevia sääntöjä on sovellettava myös nelinpeliin, mutta seuraavin poikkeuksin.

34 NELINPELIKENTTÄ

Nelinpelissä on kentän leveys 36' (10,97 m), kenttä on ts. kummaltakin puolen 4½' (1,37 m) kaksinpelikenttää leveämpi. Niitä osia kaksinpelikentän sivurajoista, jotka ovat molempien syöttörajojen välissä, nimitetään syöttösivurajoiksi. Muutoin on kenttä sama kuin 1 §:ssä on määrätty, mutta ne osat kaksinpelikentän sivurajoista, jotka ovat takarajan ja syöttörajan välissä verkon kummallakin puolen, voidaan jättää merkitsemättä jos niin halutaan.

35 NELINPELIN SYÖTTÖJÄRJESTYS

Kunkin erän alussa määrätään syöttöjärjestys seuraavasti:
Ensimmäisessä pelissä syöttävän parin tulee päättää, kumpi pelaaja syöttää ensin. Vastustajaparin tulee suorittaa toista peliä koskeva vastaava päätös. Ensimmäisessä pelissä syöttäneen pelaajan kanssapelaajan tulee syöttää kolmannessa pelissä; toisessa pelissä syöttäneen pelaajan kanssapelaajan tulee syöttää neljännessä pelissä, ja niin jatketaan samassa järjestyksessä erän kaikissa peleissä.

Tapaus 1 Jos nelinpelissä joku pelaajista ei ilmesty ajoissa kentälle ja hänen pelitoverinsa pyytää saada pelata yksin vastustajia vastaan, saako hän tehdä niin?

Ratkaisu Ei saa.

36 SYÖTÖN VASTAANOTTOJÄRJESTYS NELINPELISSÄ

Kunkin erän alussa määrätään syötön vastaanottojärjestys seuraavasti:

Sen parin, joka ottaa vastaan syötön ensimmäisessä pelissä, tulee päättää, kumpi pelaaja ottaa vastaan ensimmäisen syötön, ja tämän pelaajan tulee jatkuvasti ottaa vastaan ensimmäinen syöttö kyseisen erän jokaisessa parittomassa pelissä. Vastustajaparin tulee niin ikään päättää, kumpi pelaaja ottaa vastaan toisen pelin ensimmäisen syötön, ja tämän pelaajan tulee jatkuvasti ottaa vastaan ensimmäinen syöttö kyseisen erän jokaisessa parillisessa pelissä. Kunkin pelin kestäessä on kanssapelaajien vuorotellen otettava syöttö vastaan.

Tapaus 1 Saako nelinpelissä syöttäjän tai vastaanottajan pelitoveri seisoa siten, että vastaanottajan näkyvyys kärsii?

Ratkaisu Kyllä. Syöttäjän tai vastaanottajan pelitoveri saa omalla kenttäpuoliskollaan seisoa aivan missä haluaa, joko kentän sisä- tai ulkopuolella.


37 VÄÄRÄ SYÖTTÖJÄRJESTYS NELINPELISSÄ

Jos pelaaja syöttää väärällä vuorolla, tulee hänen kanssapelaajansa, jonka olisi pitänyt syöttää, syöttää niin pian kuin erehdys huomataan, mutta kaikki ennen tämän erehdyksen huomaamista kirjatut pisteet ja virhesyötöt jäävät voimaan. Jos peli (game) on suoritettu loppuun ennen kuin erehdys huomataan, jää muuttunut syöttöjärjestys voimaan.


38 VÄÄRÄ VASTAANOTTOJÄRJESTYS NELINPELISSÄ

Jos syötön vastaanottajat pelin aikana muuttavat vastaanottojärjestystä, tämä jatkuu muuttuneena sen pelin loppuun asti, jossa erehdys huomataan, mutta kyseisten pelaajien on vastaanottaessaan syöttöä saman erän seuraavassa pelissä palattava alkuperäiseen vastaanottojärjestykseen.

39 VIRHEELLINEN SYÖTTÖ NELINPELISSÄ

Syöttö on virheellinen 10 §:n määräysten perusteella tai jos syöttöpallo koskettaa syöttäjän kanssapelaajaa tai jotakin, mitä hän käyttää tai hänellä on yllään, mutta jos syöttöpallo, ennen kuin se osuu maahan, koskettaa vastaanottajan kanssapelaajaa tai jotain, mitä hän käyttää tai hänellä on yllään, eikä ole mitätön 14 §:n a-kohdan mukaisesti, syöttäjä voittaa pisteen.

40 PALLON LYÖNTIJÄRJESTYS NELINPELISSÄ

Palloa tulee lyödä siten, että vastakkain pelaavat parit (jompikumpi pelaajista) lyövät vuorotellen. Jos pelaaja koskettaa mailallaan palloa tämän säännön vastaisesti, voittavat hänen vastustajansa pisteen.

Huomautus 1: Ellei erityisiä poikkeuksia ole mainittu, on näitä sääntöjä sovellettava samalla tavoin nais- ja miespelaajiin.

Huomautus 2: Katso sääntöä 26b jossa kerrotaan vaihtoehtoisesta pistelaskujärjestelmästä nelinpelissä ja sekanelinpelissä.



Liite I

OHJEET 3 §:SSÄ MAINITTUJEN KOKEIDEN SUORITTAMISEKSI

i) Ellei toisin määrätä, on kaikki kokeet tehtävä suunnilleen 20°C (68°F) lämpötilassa ja suhteellisen kosteuden ollessa noin 60 prosenttia. Kaikki pallot on otettava esille päällyksestään ja säilytettävä mainitussa lämmössä ja kosteudessa 24 tuntia ennen kokeita. Tämän lämpötilan ja kosteuden tulee vallita kokeisiin ryhdyttäessä.

ii) Ellei toisin määrätä, on kokeet suoritettava ilmanpaineessa, joka suunnilleen vastaa ilmapuntarin lukemaa 30" (76 cm).

iii) Toiset peruslukemat voidaan vahvistaa paikkakunnille, missä keskimääräinen lämpötila, kosteus tai ilmanpaine tennistä pelattaessa poikkeaa merkittävästi 20°C:sta (68°F:sta), 60 prosentista tai 30":sta (76 cm:stä).

Peruslukemien muuttamista koskevia hakemuksia voi jokainen kansallinen liitto lähettää Kansainväliselle Tennisliitolle. Kun ne on hyväksytty, niitä on sovellettava kyseisillä paikkakunnilla.

iv) Kaikissa halkaisijan pituutta koskevissa kokeissa on käytettävä mieluimmin haponkestävästä metallilevystä valmistettua rengasmittaa, jonka vahvuus on kauttaaltaan 1/8" (0,318 cm) ja jossa on pallotyyppejä 1 (nopea) ja 2 (keskinopea) mitattaessa kaksi pyöreätä aukkoa halkaisijoiltaan 2,575" (6,541 cm) ja 2,700" (6,858 cm). Pallotyyppiä 3 (hidas) mitattaessa aukkojen tulee olla halkaisijoiltaan 2.750” (6.985 cm) ja 2.875” (7.302 cm). Rengasmitan sisäpinnalla tulee olla kupera profiili, jonka säde on 1/16" (0,159 cm). Pallo ei saa omalla painollaan pudota pienemmän aukon lävitse, mutta sen tulee omalla painollaan pudota suuremman aukon lävitse.

v) Kaikissa 3 §:ssä mainituissa pallon muodonmuutosta koskevissa kokeissa on käytettävä joko Percy Herbert Stevensin suunnittelemaa konetta, joka on patentoitu Isossa-Britanniassa patentilla no. 230250, myöhempine muutoksineen ja parannuksineen sekä painauman mittaamista varten tehtyine muutoksineen. Muuta konetta, joka antaa vastaavanlaiset lukemat kuin Stevensin kone voidaan käyttää pallon muodonmuutoksen testaukseen, mikäli koneelle on annettu kansainvälisen tennisliiton hyväksyntä.

vi) Kokeissa käytetty menettely:

a) Esipuristus. Ennen kuin mitään palloa kokeillaan, sitä on tasaisesti puristettava noin 1" (2,54 cm) peräkkäin kolmen lävistäjän kohdalta, jotka ovat toisiinsa suorassa kulmassa; näin on meneteltävä kolme kertaa (kaikkiaan yhdeksän puristusta). Kaikki kokeet on suoritettava kahden tunnin kuluessa esipuristuksen jälkeen.

b) Ponnahduskoe (kuten 3 §:ssä). Mitat lasketaan betonialustasta pallon pohjaan.

c) Kokoa koskeva koe (kuten edellä kohdassa iv).

d) Painokoe (kuten 3 §:ssä).

e) Muodonmuutosta koskeva koe. Pallo sijoitetaan parannettuun Stevensin koneeseen siten, ettei kumpikaan tasolaatta kosketa päällä näkyvää saumaa. Käytetään kosketuspainoa, osoitin ja merkki asetetaan kohdakkain ja kojetaulut nollataan. Tangolle asetetaan koepaino, 18 lb (8,165 kg), ja paino saadaan tehoamaan kääntämällä tasaisesti pyörää niin että viisi sekuntia kuluu siitä hetkestä, jolloin tanko lähtee liikkumaan kunnes osoitin tulee merkin kohdalle. Kun kääntäminen päättyy, lukema (etupuolen painauma) kirjataan. Pyörää käännetään jälleen, kunnes päästään taulukon lukuun kymmenen (painauma 1" (2,54 cm)). Sitten pyörää käännetään tasaisesti päinvastaiseen suuntaan (jolloin paine vähenee), kunnes tangon osoitin on jälleen merkin kohdalla. Kymmenen sekunnin odotuksen jälkeen osoitin asetetaan tarvittaessa merkin kohdalle. Sitten lukema (painauma) kirjataan. Jokaisen pallon osalta tämä menettely toistetaan kahden lävistäjän kohdalta, jotka ovat suorassa kulmassa alkuasentoon ja toisiinsa.

vii. KENTTÄPINNOTTEIDEN LUOKITTELU
Testimenetelmä jota käytetään määriteltäessä kenttäpinnoitteen nopeutta kutsutaan ITF
CS 01/01 -testiksi (ITF Surface Pace Rating), joksi se on nimetty ITF:n julkaisussa ”An
initial ITF study on performance standards for tennis court surfaces”.

Kenttäpinnoitteet, jotka saavat tällä testillä lukeman 0: ja 35:n väliltä luokitellaan
kuuluvaksi ryhmään 1 (hitaat kentät). Useimmat massakentät ja muut irtaimesta maa-
aineksesta rakennetut kentät kuuluvat tähän ryhmään.

Kenttäpinnoitteet, jotka saavat testissä lukeman 30:n ja 45:n väliltä luokitellaan
kuuluvaksi ryhmään 2 (keskinopeat kentät). Useimmat ns. kovat kentät ja monet akryyli-
ja tekstiilipinnoitteet kuuluvat tähän ryhmään.

Kenttäpinnoitteet, jotka saavat testissä lukeman yli 40 luokitellaan kuuluvaksi ryhmään 3
(nopeat kentät). Ruohokentät, keinonurmi- ja tekstiilipinnoitteet kuuluvat tähän ryhmään.

Huomautus: Testiarvojen päällekkäisyys yllämainitussa ryhmittelyssä on tehty siksi, että
kokeilussa voidaan käyttää laajempaa pallovalikoimaa eri kenttäpinnoitteille.

Liite II

VAIHTOEHTOISET PISTELASKUTAVAT (sääntö 27)

1. "LYHYET" ERÄT (4 PELIÄ)
Ensimmäisenä neljä (4) peliä kahden pelin erolla voittanut pelaaja voittaa erän. Mikäli tilanne on tasan 4-4, pelataan tie-break.

2. OTTELUN RATKAISEVA TIE-BREAK (7 PISTETTÄ)
Mikäli ottelun erät ovat tasan 1-1 pelattaessa paras kolmesta tai 2-2 pelattaessa paras viidestä, ratkaistaan ottelun voittaja pelaamalla ottelun ratkaiseva tie-break. Tämä tie-break korvaa ratkaisevan erän.
Ensimmäisenä seitsemän (7) pistettä kahden pisteen erolla voittanut voittaa tie-breakin ja siten koko ottelun.

3. OTTELUN RATKAISEVA TIE-BREAK (10 PISTETTÄ)
Mikäli ottelun erät ovat tasan 1-1 pelattaessa paras kolmesta tai 2-2 pelattaessa paras viidestä, ratkaistaan ottelun voittaja pelaamalla ottelun ratkaiseva tie-break. Tämä tie-break korvaa ratkaisevan erän.
Ensimmäisenä kymmenen (10) pistettä kahden pisteen erolla voittanut voittaa tie-breakin ja siten koko ottelun.