Historia

Seuran synty

Kaiturinpään-Tarkkolan alueella on metsästystä harrastettu alueen asuttamisesta lähtien, todennäköisesti jo aikaisemminkin. Asukkaat metsästelivät omistamillaan mailla, ja jos se ei riittänyt, niin naapurin puolelle mentiin suurempaa syyllisyyttä tuntematta. Kyläläisten keskuudessa homma toimikin, eikä suurempia vaikeuksia tai erimielisyyksiä esiintynyt.Tarkkolan hirviseurue 1964

70-luvun alkupuolella alueen löysivät myös täysin ulkopuoliset tahot. Salametsästys alueella lisääntyi, ja ongelmiakin alkoi ilmetä. Näiden ulkopuolisten kuriin saamiseksi ryhdyttiin puuhaamaan metsästysseuraa, jolloin metsästyksen valvonta helpottuisi. Vuoden 1979 joulukuun 2. päivä hanke näkikin päivänvalon. Reijo Puton kotona istui viisi henkilöä, joiden yhteisellä päätöksellä allekirjoitettiin Kaiturin Erän perustamiskirja. Henkilöt olivat Rauno Vilkko, Reijo Putto, Vesa Huhtanen, Arvo Nuutinen ja Vesa Vilkko. Perustavassa kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Rauno Vilkko ja sihteeriksi Reijo Putto.

Vasta perustetun seuran ensimmäinen vuosikokous pidettiin 23.3.1980 Peten baarilla. Paikalle oli saapunut 15 alueella asuvaa metsästysseuratoiminnasta kiinnostunutta, jotka saivat automaattisesti seuran jäsenyyden ilman liittymismaksuja. Vuosikokous valitsi seuralle johtokunnan, jonka puheenjohtajaksi tuli Rauno Vilkko, varapuheenjohtajaksi Pentti Raijas sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Reijo Putto.

Kokous päätti myös, että seura pyrittäisiin pitämään ns. maanomistajaseurana, ja vuokrattavat maa-alueet rajoittuisivat Kaiturinjärven ja Vaahterusjärven eteläpuolelle. Vuotuiseksi jäsenmaksuksi määrättiin 30 markkaa ja liittymismaksuksi 20 markkaa.

Heti seuran ensimmäisenä toimintavuotena ryhdyttiin tekemään suunnitelmallista riistanhoitotyötä rakentamalla teerille talviruokintapaikka sekä jäniksille useampia ruokintakatoksia. Myös metsäkanalintujen poikuelaskenta aloitettiin. Ensimmäisen vuoden lopussa seuraan kuului 28 jäsentä ja vuokrattuja maa-alueita 1240 hehtaaria.

1980-luku

Kaiturin Erä perustettiin puhtaasti pienriistaseuraksi. Seuran alueella hirven metsästyksestä huolehti kaksi erillistä yksityistä seuruetta. Kaiturin Erä otti kuitenkin osaa riistanhoitopuolella myös hirvikannan säilymiseen. Seuran toimesta asetettiin eri puolille nuolukiviä, ja rakennettiin myös hirville sopivia riistapeltoja.

Kilpailutoiminta astui mukaan seuran toimintaan. Ensimmäiset ampumakilpailut järjestettiin vuonna 1982, ja siitä lähtien niitä on järjestetty vuosittain. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset erätaitokilpailut, mutta niiden pitämisestä luovuttiin myöhemmin. Pilkkikilpailut tulivat mukaan kuvioihin samoin kuin hirvenhiihtokilpailut. Pienpetojen hävittämiskilpailu on ollut mukana toiminnassa heti seuran perustamisesta lähtien.

Kaiturin Erän johtokunnaksi vakiintui kokoonpano: Rauno Vilkko puheenjohtajana, Kalevi Hikipää varapuheenjohtajana sekä Reijo Putto sihteerinä ja rahastonhoitajana. Tämä johtokunta toimi lähes koko 80-luvun, kunnes Reijo Putto luopui tehtävistään vuoden 1987 jälkeen. Vuoden 1989 lopussa seurassa oli jäseniä jo 40 ja vuokrattuja maa-alueita 2195 hehtaaria.

1990-luku

Seuramme logo julkaistiin suunnittelukilpailun jälkeen vuonna 1990. Suunnittelukilpailun voitti Juha Hikipää.

Tavallaan ensimmäinen lehti seuran historiassa kääntyi vuoden 1991 jälkeen, kun perustamisesta lähtien puheenjohtajan nuijaa heilutellut Rauno Vilkko jätti tehtävät.

Vuonna 1994 seura rakensi kodan Torvelantien varteen yhteistyössä Tarkkolan hirvimiesten kanssa. Kota on toiminut mainiona tauko- ja makkaranpaistopaikkana aina nykypäiviin saakka.

90-luvun lopussa alkoi keskustelut hirvenmetsästyksen ottamisesta mukaan seuran toimintaan. Vuonna 1999 Tarkkolan alueen hirviseurue sulautui Kaiturin Erään, ja niin kääntyi seuraava lehti seuran historiassa. Jäsenmäärä oli vuoden 1999 lopussa 46 jäsentä. Vuokrattuja maa-alueita oli 2165 hehtaaria.

2000-luku

Vuonna 2002 kutsuttiin Rauno Vilkko Kaiturin Erän kunniapuheenjohtajaksi osoituksena seuran hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.

Hirven metsästyksen tultua osaksi seuran toimintaa, tuli ajankohtaiseksi metsästysmajan rakentaminen. Pienen “vääntämisen” jälkeen jäsenistö päätyi kota-tyyppisen majan rakentamiseen. Keväällä 2004 pieni, mutta ahkera joukko seuran jäseniä, aloitti kodan rakennustyöt Karhulan kylästä vuokratulle tontille. Kesäkokous 2004 saatiinkin pitää jo oman katon alla. Jäsenmäärä oli 2004 lopussa 51 jäsentä ja vuokratut maa-alueet 2452 hehtaaria.

Metsästys

Kaiturin Erä on harrastanut suunnitelmallista metsästystä koko olemassaolonsa ajan. Riistakantoja on seurattu aktiivisesti, ja metsästysrajoituksia on käytetty kestävän riistakannan säilymiseksi. Kaiturin Erä on harrastanut majavan pyyntiä, ja kannat ovat pysyneet hyvin kurissa seuramme alueilla olevilla lammilla ja järvillä. Pienpetojen pyynti on ollut myös tehokasta. 25 ensimmäisen toimintavuoden aikana on alueelta hävitetty 116 kettua, 274 supia, 19 mäyrää, 29 hilleriä, 81 minkkiä ja 213 varislintua.
Metsäkanalintuja seuran alueelta metsästetään vuosittain ainoastaan jokusia yksilöitä, vaikka lintukanta on jonkin verran noussut seuran alueilla viimeisten vuosien aikana.

Jäniskanta on seuran alueella hyvä, mutta jatkuvasti kasvava susivaara rajoittaa jäniskoirien käyttöä. Toki seurassa on koko ajan ollut muutama ajava koira, ja onpa niitä silloin tällöin osallistunut ajokokeisiinkin. Kaiturin Erä on osallistunut myös ilveksen pyyntiin yhteistyössä naapuriseurojen kanssa. Viimeisinä vuosina myös karhujahti on ollut kuvioissa mukana. Vuonna 2002 seura sai ensimmäisen karhunkaatajan, kun Seppo Korhonen ampui 86-kiloisen uroskarhun.

Vesa Vilkko