Akonpohjassa Suuren Rautjärven rannalla sijaitsee entisen Saaren kunnan kolmas ja vanhin lintutorni. Käänny kuutostieltä etelästä tultaessa ensimmäiselle Akonpohjaan johtavalle tielle. Käänny heti ensimmäisestä risteyksestä kohti koulua. Aja koulun ohi ja käänny seuraavasta risteyksestä oikealle. Vajaan puolen kilometrin ajon jälkeen oikealle tulee parkkipaikka, johon voi jättää auton. Torni on vajaan sadan metrin päässä parkkipaikasta.

Pesimälajeina löytyy mm. pikkutikkoja ja rantaluhdista kuuluu parhaaseen aikaan monien yölaulajien ja muidenkin laululintujen upea konsertti. Harvinaisuuksia alueella ovat olleet mm. jalohaikara ja allihaahka.

Kanavalampi on Honkakylässä Saarella oeva pieni Pien Rautjärveen kanavan välityksellä yhteydessä oleva lampi. Käänny 6 -tieltä Akonpohjaan, josta käänny kohti Saaren kirkkoa ja jatka Honkakylään saakka. Honkakylässä käänny oikealle (vasemmalle käännyttäessä päätyisi Taraasiinlahdelle) ja pian oikealla näkyy Kanavalampi. Kanavalampi on erittäin hyvä pieni lintujärvi, jolle kerääntyy runsaasti vesilintuja. Pesimälajistokin on monipuolinen. Harvinaisuuksia, joita paikalla on havaittu, ovat mm. amerikanjääkuikka ja punajalkahaukat.

Kummun näkötorni on entinn rajavartioston vartiotorni, joka on pystytetty hyvälle muuttoreitille. Näkyvyys tornista on loistava kaikkiin ilmansuuntiin, myös alaspäin! Torni ei ole tarkoitettu heikkohermoisille, sillä kiipeäminen on vaikea ja tornin lattia on metalliritilä. Tonrin löytää kääntymällä Uukuniemen Kummun kylältä Lentteentielle. Pian näkyy pieni viitta, joka kertoo, että pieni vasemmalle kääntyvä hiekkatie vie kyläkodalle ja lintutornille. Harvinaisuuksia paikalla ovat olleet kiljukotka sekä pikkukiljukotka.

Pohjaranta on matala Pienen Rautjärven lahti ja sijaitsee entisen Saaren kunnan alueella. Aja 6 tietä Akonpohjan ohi. Puolentoista kilometrin päässä Akonpohjasta käänny kohti Tarnalaa (tienviitassa lukee Uukuniemi) ja heti ensimmäisestä risteyksestä oikealle parkkialueelle, johon jätetään auto. 200 metrin päästä pienestä metsäsaarekkeesta lähtee polku tornille. Rannalla laidunnetaan lehmiä ja ne pitävätkin rannan kasvillisuuden matalana kahlaajarantana.

Pohjaranta on hyvä kahlaajapaikka keväisin. Se on alueen varmimpia paikkoja mm. jänkäsirriäisen havaitsemiseen. Jänkäsirriäisiä kannattaa etsiä aivan toukokuun lopulla ja kesäkuun alkupäivinä. Ennen jänkäsirriäisten saapumista huhtikuussa Pohjarannan matala lahti kerää paljon vesilintuja mm. joutsenia. Pesimälajeihin kuulluu mm. heinätaveja ja keltavästäräkkejä.

Havaittuja harvinaisuuksia mm. amerikanhaapana ja -tavi, kiljukotka, punajalkahaukka, arosuohaukka, tundrakurppelo, rantakurvi, lampiviklo, heinäkurppa, mustapäätasku ja viirusirkkalintu.

Rautalahti on aivan valtatie 6:n vieressä. Aja Särkisalmelta noin 7 kilometriä Joensuun suuntaan. Kun näet Rautalahden tien oikealla puolella, varustaudu ajamaan tien vasemmalla puolella olevalle parkkipaikalle. Parkkipaikka on suunnilleen lintutornin kohdalla. Rautalahti on jäänyt umpipussiksi kun Joensuun rata rakennettiin. Lahti on rehevöitynyt ja matala. Varsinaista kahlaajalietettä ei ole kuin vähän.

Rautalahti on parhaimmillaan keväällä ja aivan alkukesästä. Alkukesästä Rautalahti on erinomainen yölaulajapaikka. Varsinkin lahden pohjoisrannoilla on yölaulajien suosimia biotooppeja. Myöhään syksyllä lahdelle kertyy joutsenia.

Sammallampi on kuin mini-Siikalahti. Lajisto on pitkälti sama mutta lammen pienuudesta johtuen vähälukuisampi. Sammallampi on ruovikkoinen matala lampi.

Sammallammen pohjoispäässä on mäen rinteeseen rakennettu torni. Käänny kuutostieltä Kolmikannantielle. Kolmikannantietä ajetaan vajaa kilometri ja oikealle tulee viitta lintutorni. Jätä auto lintutorniviitan kohdalla toisella puolella tietä olevan linkkimaston parkkipaikalle. Jatka kävellen kyltin osoittamaan suuntaan. Halkopinoilta lähtee polku kohti rantaa. Kovana hallayönä Sammallammelle ei kannata mennä. Silloin koko kuopassa oleva lampi on paksun sumun peitossa, eivätkä linnut ole liikkeellä.

Sammallammella pesii mm. kaulushaikara, joutsen, ruskosuohaukkoja, luhtahuitteja ja -kanoja.

Harvinaisuuksista paikalla on havaittu mm. pikkuhutti, niittysuohaukka, ruokosirkkalintu ja valkopäätiainen.

Siikalahti on laajuutensa ja lajistonsa takia Suomen paras lintujärvi. Siikalahti on otettu lintuvesien suojeluohjelmaan vuonna 1982 ja se hankittiin lopulta valtiolle 80-luvun puolivälissä. Lahden kuivattamista pelloiksi suunniteltiin 80-luvun alkuun asti! Siikalahtea hoitaa nykyään Metsähallitus.

Siikalahdelle löydät parhaiten seuraamalla valtatie 6:n opasteita. Valtatien 6:lta on Siikalahden parkkipaikalle matkaa noin 3 km Kaukolantietä pitkin.

Varustelu: Parkkipaikalla wc, myös inva, muutaman sadan metrin päässä opastuskeskuksen pihalla on myös keittokatos, kaivo ja muutama telttapaikka. Lintutornille on parkkipaikalta noin kilometrin kävely osin lehdossa kulkevaa polkua ja kosteikossa kulkevaa pitkospolkua pitkin. Uusittu lintutorni on jykevä ja kaksikerroksinen. Sesonkiaikaan tornin postilaatikossa on havaintovihko, jota esimerkiksi opas päivittää säännöllisesti. Myös liikuntarajoitteiset pääsevät tutustumaan Siikalahteen lahden ylittävän patotien varrella sijaitsevalta lintulavalta. Lava on keväisin monesti jopa tornia parempi paikka seurata muuttoa. Siikalahdella on opas parhaimpina lintuaikoina. Opastuskeskuksen näyttelyssä on paljon hyviä lintu- ja luontokuvia alueelta. Sieltä löytyy myös vinkkejä kasviharrastajille.

Siikalahden alueen hyviä retkikohteita ovat mm. Siikalahden pohjoispään venesatama ja lahden eteläkärjen kiertävä tie. Muista, että lahti on rauhoitettu liikkumiselta sulan maan aikaan ja lehtojen kulumisen vuoksi poluilta poistuminen on kiellettyä. Jos aiot liikkua alueella laajemmin, ota selvää suojelualueen rajauksesta.

Siikalahti on yksi Simpeleenjärven lahdista. Se on matala ja kasvamassa umpeen. Umpeenkasvua on pystytty hidastamaan hoitotoimilla. Kasvillisuus on ravinteisen ja kalkkipitoisen maaperän ansiosta poikkeuksellisen rehevää. Rehevyyttä lisäävät lahden mataluus (suurimmalta osalta alle metri vettä) ja sinne aikoinaan lasketut jätevedet sekä pelloilta tulevat ravinteet. Lahti on 5 kilometriä pitkä, mutta suurin leveys on vain 1,5 km. Vedenpintaa pidetään hiukan luonnollista ylempänä pumppujen avulla. Pumput estävät myös rantapeltojen tulvimisen. Keväällä jäät lähtevät huhti- toukokuun vaihteessa. Lahdelle tulee kuitenkin pienempiä sulia jo aikaisemmin ja linnut kerääntyvät näihin.

Siikalahti on erittäin tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka monelle lintulajille. Pohjois-eteläsuuntainen lahti toimii johtolinjana muuttolinnuille. Tornista on melko laaja näkyvyys muihin ilmansuuntiin paitsi pohjoiseen. Muuttoa voi seurata myös patotieltä tai Siikalahden itäpuolisilta mäiltä.

Alkukeväällä lahti on tärkeä muuttavien lintujen levähdysalue. Siikalahden kautta muuttaa paljon kahlaajia ja pikkulintuja. Arktisten hanhien muuttoakin voi seurata tornista. Näiden hanhien lentoreitit ovat harmittavasti täysin tuulista riippuvia. Keväällä -99 tornista havaittiin yhdessä päivässä 74 000 muuttavaa sepel- ja valkoposkihanhea.

Pesimälajeja on suojelualueella vuosittain 75-80. Lahden lähialueilla pesii vielä monia Siikalahtea hyödyntäviä lintulajeja. Esimerkiksi sääkset tulevat kauempaa lahdelle kalastamaan.

Lahdella pesii mm. parikymmentä mustakurkku-uikkuparia, kaulushaikaroita, laulujoutsenia, reilut 20 luhtakanaparia, luhtahuitteja, pikkutikkoja ja paljon pikkulintulajeja. Suurimmat parimäärät ovat naurulokilla ja ruokokerttusella, joita on alueella satoja pareja.

Siikalahti on yksi parhaista paikoista harvinaisen valkoselkätikan tapaamiseen. Parhaiten sen näkee toukokuun loppupuolella tornista lentämässä ruuan hakuun johonkin Siikalahden saarista. Pitkoksilla kulkevaa lintuharrastajaa tikat menevät usein puun taakse piiloon.

Alue on kuuluisa myös yölaulajistaan. Toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa on paras yölaulaja-aika. Retkelle ei kannata lähteä liian aikaisin yöllä. Monet yölaulajat aloittavat ääntelynsä vasta vähän ennen puoltayötä, siihen asti saattaa olla hyvinkin hiljaista. Suositeltavin yölaulajaretki alkaa tornista puolilta öin. Torniin kuuluu kaulushaikaroita, luhtahuitteja, luhtakanoja ja monia muita lintuja. Lehdossa kulkevalta polulta voi kuunnella satakielien konserttia. Patotieltä voi vielä kuunnella lahden elämää. Pelkästään Siikalahdella ei kannata pysyä. Siikalahtea kiertäviltä teiltä kuuluvat viita- ja luhtakerttuset, viita- ja pensassirkkalinnut, kehrääjä, kuhankeittäjät, kultarinnat jne. Ruisrääkkä on yleistynyt lähes joka pellon lajiksi. Yölaulajaretken päätteeksi on hyvä käydä uudelleen tornilla, jossa aamun sarastaessa ovat äänessä ruokokerttusten lisäksi myös ryti- ja rastaskerttuset. Tältä yölaulajareitiltä on vuosien saatossa kuultu mm. 3 kääpiöhuittia, pikkuhuitteja, joita parhaimmillaan on esiintynyt jopa 9 linnun voimin, 5 ruokosirkkalintua, viirusirkkalintu, viiriäisiä ym.

Heinäkuussa lahdella on eniten lintuyksilöitä, kun pesivillä pareilla on poikasensa ja pohjoisesta palailee ensimmäisiä syysmuuttajia etelää kohti. Jos ruovikon reunoissa on rantalietteitä voi lahdella havaita kahlaajia. Lietteiden määrä vaihtelee vuodesta toiseen koska niitä syntyy erityisesti ruoppauksien sivutuotteena.

Metsästykseltä rauhoitettu Siikalahti kerää paljon vesilintuja sulkimaan ja varustautumaan muuttoa varten. Parhaimmillaan loppukesällä lahdelta voi laskea noin tuhat nokikanaa, reilusti toistatuhatta sorsaa jne.

Aivan loppusyksystä ennen jäiden tuloa lahdella voi olla paljon joutsenia levähtämässä. Viimeiset niistä lähtevät vasta kun lahti lopulta jäätyy.

Siikalahden rehevä alue on myös lintuharvinaisuuksien suosiossa. Harmaahaikarat ovat lisääntyneet Suomessa ja Siikalahdella niitä havaitaan useita vuosittain. Paikkoja katsastelevia kattohaikaranuorukaisia tavataan vuosittain. Vesilintuharvinaisuuksia ovat olleet mm. amerikanhaapana, nykyisin lähes vuosittain pesivä harmaasorsa, tiibetinhanhi, kiljuhanhi ja useampikin punapäänarsku.

Suomessa harvinaisista petolinnuista yleisimmin tavattava laji on haarahaukka. Siikalahdella on havaittu myös useita kiljukotkia ja pikkukiljukotka sekä arokotka, keisarikotka, isohaarahaukka, arosuohaukka, niittysuohaukkoja sekä runsaasti punajalkahaukkoja jne. Muuttohaukka on joka keväinen vierailija.

Kahlaajavieraat: Siikalahden kautta muuttaa muutamia mustapyrstökuireja vuodessa. Ruoppaus ja muut hoitotoimet ovat luoneet kahlaajille sopivia levähdyspaikkoja. Pulmus- ja merisirriä lukuun ottamatta muut sirrilajit on havaittu piipertelemässä mutavalleilla. Lampivikloja on havaittu useita, kerran jopa soidintava yksilö. Suomessa harvinaisimpia lahdella havaittuja kahlaajia ovat suohyyppä ja pääskykahlaaja. Muita lahdella havaittuja harvinaisuuksia ovat olleet mm: jääkuikka, mustakaulauikku, punakaulahanhi ja sininärhi.

Simpeleen järven kaksi osaa toisiinsa yhdistävä Särkisalmi on hyvä lintupaikka keväällä, kun vesistöt ovat vielä jäässä. Lähes kaikki muuttolinnut saapuvat ensin Särkisalmelle. Siinä on sulaa lähes läpi talven ja pohjoisesta valuvat vesilinnut voivat pysähtyä siihen myös loppusyksystä. Särkisalmesta voi seurata varsinkin kevätmuuttoa joka osin ohjautuu juuri Särkisalmen yli. Muuttajia ovat esimerkiksi isosirrit ja hanhet. Särkisalmella on havaittu myös kolmen haahkalajin parvi.

Särkisalmen sulan pääsee parhaiten tarkastamaan, kun etelästä valtatie kuutosta pitkin Melkoniemeä kohti, ajetaan kauppakeskuksen ohi ja heti junaradan jälkeen käännytään jyrkästi alas vasemmalle pikkutielle, joka vie rannan mattolaiturille.

Kesällä Särkisalmella on hyviä yölaulajamaastoja. Parhaat paikat ovat radan varressa Särkisalmen eteläpuolella. Pohjoispuolella on ollut myös hyviä yölaulajapusikoita.

Särkisalmella pesii runsaasti härkälintuja ja silkkiuikkuja sekä monia vesilintulajeja.

Tarassiinlahti sijaitsee Mikkolanniemellä ja on yksi Pienen Rautjärven lahdista. Paikka sijaitsee entisen Saaren kunnan alueella. Sinne pääsee ajamalla 6-tietä Akonpohjan ohi. Puolentoista kilometrin päässä Akonpohjasta käänny oikealle Tarnalaan. Tarnalan kohdalla käänny oikeaan kohti Mikkolanniemeä. Lintutorni on rakennettu rantaan. Auton voi jättää tien ja pellon välissä olevalle levikkeelle. Lahti on hienon maalaismaiseman ympäröimä.

Tornista on näkymät varsin laajalle alueelle, joten se soveltuu myös muuton seurantaan. Keväällä lahden rantamat houkuttelevat kahlaajia ja vesilintuja. Varsinkin huhtikuussa ensimmäisiin suliin kertyy paljon sorsia.

Harvinaisuudet: arosuohaukka, kiljukotka, lampiviklo, lyhytnokkahanhi, merihanhi ja mustapyrstökuiri. Tarassiinlahti oli vielä 90-luvun alussa yksi kultasirkun pesimäpaikoista.

Vaaranmäen maisematorni sijaitsee Saaren kirkon lähellä olevalla mäellä. Tornin löytää seuraamalla 6 -tieltä Saaren kirkon opasteita. Perillä auton voi jättää hautausmaan parkkipaikalle, jonka kohdalta lähtee polku mäelle ja tornille. Tornin juurella on myös laavu ja nuotiopaikka. Tornista on upeat näkymät, joten paikka on erinomainen muuton tarkkailuun. Harvinaisuuksia paikalla ovat olleet mm. kiljukotka ja arosuohaukka.

Hanna ja Janne Aalto