Edellinen sivu LINTUPAIKAT - JOUTSENO

Yleistiedot linnustosta

Joutsenon linnustollisesti merkittävimmät alueet keskittyvät Etelä-Karjalan mittakaavassa erittäin hyviin muutonseurantapaikkoihin. Tälläisiä paikkoja ovat mm. Konnunsuo keväisin ja syksyisin. Lintuja kerääntyy paikallisiksi, etenkin jos alueella on laajoja tulvalammikoita. Syksyisin Tiuruniemen kärjestä näkee komeaa vesilintumuuttoa. Merkittäviä lintujärviä kunnan alueella ei juuri ole, Suokumaanjärveä lukuunottamatta. Pinta-alaltaan Joutseno on Etelä-Karjalan suurimpia ja retkeillyimpiä kuntia. Etenkin Konnunsuo kerää ulkopuolisia lintuharrastajia, harvinaisien lintulajien toivossa. EKLY:n havaintopalautteista toiseksi suurin osa tehdään Joutsenosta.

Joutsenon kunta

Linturetkeilykohteet

Hauksuon kaatopaikka / Kilteinen

Joutsenon kunnan kaatopaikka on talvisin kohtalainen lintupaikka. Alue on nykyään suljettu ja jätealueen päälle on ajettu maata, joten tämäkin kaatopaikka menettää piakkoin merkityksensä. Täällä voi nähdä seuraavia lajeja: harakka, huuhkaja, kanahaukka, keltasirkku, korppi, närhi ja varis. Harvinaisempia ovat olleet mm. tundraurpiainen ja vuorihemppo. Paikkaan viitataan myös nimellä Kilteinen, joka tarkalleen ottaen sijaitsee Hauksuon kaatopaikasta hieman kaakkoon.

Karttalinkit Hauksuon kaatopaikalle:
Hauksuon kaatopaikka (Kansalaisen karttapaikka)
Hauksuon kaatopaikka (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)

Joutsenonkangas

Alue on nimestäkin päätellen kangasmaastoa. Täältä löytyy melko helposti kaksi kuivien kankaiden lajia: kangaskiuru ja kehrääjä. Alueen soramonttujen luota kannattaa etsiä kangaskiurua ja kehrääjät löytyvät useimmiten lähempää Lampikangasta. Länsipuolella Lappeenrannan rajalla on Motocross-rata, josta kangaskiuruja kannattaa myös etsiä.

Karttalinkit Joutsenonkankaalle:
Joutsenonkangas (Kansalaisen karttapaikka)
Joutsenonkangas (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)

Joutsenon kaupungin (ent. kirkonkylän) pellot

Pellot tunnetaan vieläkin nimellä kirkonkylän pellot, vaikka Joutsenosta tuli vuoden 2005 alussa kaupunki. Muuttoaikaan lajisto on runsasta ja alueelta löytää mm. lapinsirkkuja ja -kirvisiä. Paikalla nähtyjä harvinaisuuksia ovat mm. lyhytnokkahanhi ja arosuohaukka. Kirkonkylän pelloilta pääsee kiertämään pikkuteitä Pätilän pelloille ja päinvastoin.

Karttalinkit kaupungin pelloille:
Kaupungin pellot (Kansalaisen karttapaikka)
Kaupungin pellot (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)

Kivisaari

Lappeenrannasta tullessa käännytään valtatie 6:lta noin 2km Saimaan kanavan jälkeen oikealle, tielle 3931. Sitä ajetaan n. 800m ja käännytään oikealle Partalantielle; numero 14833. Tietä ajetaan n. 8-9km, jonka jälkeen kivisaaren pellot on tien oikealla puolella. Konnunsuolla muutonaikaan käyvät harrastajat piipahtavat yleensä samalla reissulla juuri Kivisaaren pelloilla. Tietä eteenpäin ajamalla pääseekin helposti Konnunsuolle.

Kivisaaressa on keväisin isohkoja tulvalammikoita, joissa linnut viihtyvät. Alue on kuin "Konnunsuo pienoiskoossa" ja lajeja onkin helpompi etsiä. Havainnointi onnistuu kätevästi peltojen keskellä menevältä tieltä. Tie voi olla huomattavan pehmeässä kunnossa, joten varovaisuutta autoillessa alueella. Vesilintuja täällä on muutonaikaan paljon, mutta etenkin harvinaisempia kahlaajalintuja kannattaa tarkkailla. Paikalla on havaittu mm. mustapyrstökuiri, siperiankurmitsa, rantakurvi ja palsasirri. Havaituista harvinaisista petolinnuista mainittakoon kiljukotka, arosuohaukka ja haarahaukka.

Karttalinkit Kivisaareen:
Kivisaaren peltoaukea (Kansalaisen karttapaikka)
Kivisaaren peltoaukea (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)

Konnunsuo

Alue sijaitsee Karjalan kannasta pitkin muuttavien muuttolintujen kohdalla. Konnunsuon pellot etenkin keväisin ja syksyisin, tulvien aikaan kerää paikallisiksi useita eri lajeja kahlaajia ja vesilintuja. Alueella toimii Konnunsuon keskusvankila, joten varoituskylttejä on noudatettava. Pelloille mennessä, kulkekaa vain teitä pitkin. Älkää ajako autolla pelloille!
Konnunsuon lintutorni
Konnunsuon lintutorni
29.3.2002 © KW
Peltoaukean laidasta löytyy vankka lintutorni. Ajo-ohje: Käänny valtatie 6:lta Joutsenon risteyksestä etelään tielle 3932. Aja Joutsenon kaupungin ohi. Käänny n. 9,1 km ajettuasi oikealle (Konnunsuo 3) ja aja n. 2 km, jolloin torni ja parkkipaikka ovat tien vieressä. Toinen reitti Konnunsuolle kulkee Kivisaaren kautta (kts. Kivisaari yllä).

Ajo-ohjeet peltoalueelle:
Ruokolan kautta - Konnunsuon baarilta jatketaan tietä 3921 kaakkoon ja jatketaan ehkä n. 1,5 km, jonka jälkeen käännytään pienelle metsätielle vasemmalle. Sitä jatketaan, kunnes metsän keskellä tullaan t-risteykseen, josta käännytään vasemmalle. Pian saavutaankin pellon reunaan, jossa jatketaan metsän reunaa viistävää hiekkatietä NE. T-risteyksestä käännytään vasemmalle ja ennen puomia oikealle. Tie ajetaan seuraavaan t-risteykseen, joka onkin keskeisin paikka pelloilla. Autot tulee jättää siten, ettei muiden lintuharrastajien ja etenkään maanviljelijöiden kulku esty! Katso paikka karttalinkeistä. Pois pääsee sekä menemällä takaisin että Leppälän kautta.
Leppälän kautta - Joutsenon kirkolta ajetaan tietä 3932 etelään ja saavuttaessa n. 9,1 km ajamisen jälkeen Konnunsuon risteykseen ei käännytäkään vaan jatketaan suoraan vielä noin 2,5 km, jonka jälkeen käännytään ennen punaista maitolaituria oikealle. Tietä jatketaan ja ennen maataloa otetaan oikea y-haara ja jatketaan alas peltoaukealle. Peltotietä jatketaan suoraan ja käännytään toiselle oikealle kääntyvälle tielle. Auto jätetään samaan kohtaan kuin Ruokolasta tullessa eli seuraavan vasemmalle kääntyvän risteyksen tuntumaan. Autot tulee jättää siten, ettei muiden lintuharrastajien ja etenkään maanviljelijöiden kulku esty! Katso paikka karttalinkeistä. Pois pääsee ajamalla samaa reittiä takaisin tai Ruokolan kautta.

Karttalinkit Konnunsuolle:
Konnunsuon lintutorni (Kansalaisen karttapaikka)
Konnunsuon lintutorni (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)
Yksityisen rakennuttama torni yleiseen käyttöön (Kansalaisen karttapaikka)
Yksityisen rakennuttama torni yleiseen käyttöön (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)
Peltojen keskelle (Kansalaisen karttapaikka)
Peltojen keskelle (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)

Konnunsuon laajat peltoaukeat houkuttelevat keväisin lintuja pysähtymään alueella oleville tulvalammikoille. Suuri määrä vesilintuja mm. haapanoita, jouhi-, lapa- ja sinisorsia, taveja ja laulu- ja pikkujoutsenia lepäilee "lätäköillä". Silloin tällöin heinätaveja ja harmaasorsia. Hanhilajeista metsä-, tundra- ja kanadanhanhia. Joskus mukana on myös sisämaassa harvinaisia merihanhia. Kahlaajalajistosta löytyy mm. liro, pikkutylli, metsä-, punajalka- ja valkoviklo. Harvinaisempana myös havaittu lampiviklo ja mustapyrstökuiri. Todellisia kahlaajaharvinaisuuksia ovat olleet mm. arohyyppä, tundravikla ja aropääskykahlaaja. Päiväpetolintujakin alueen yli muuttaa ja niistä kannattaa etsiä mm. muuttohaukkaa. Harvinaisia petoja ovat olleet mm. aro- ja niittysuohaukka sekä pikkukiljukotka ja kiljukotka. Harvinaisemmista pikkulinnuista alueella on nähty mm. lyhytvarvaskiuru ja sitruunavästäräkki.

Kesällä alueen linnusto on vakiintunut ja lajisto muuttunut pohjoisten muuttolintujen lentäessä pohjoiseen. Mutta paikalle ovat saapuneetkin mestarilaulajat: luhta- ja viitakerttunen ja satakieli. Turturikyyhky on Konnunsuon erikoisempia lintuja, jota aiemmin tavattiin täällä ehkä varmemmin kuin missään muualla Suomessa. Peltokanoista ruisrääkkä on alueen varmoja lintuja. Harvinaisempana viiriäinen. Sarvipöllö saalistelee hämärissä peltoaukeiden yllä.

Syysmuuton (elo-lokakuu) aikaan alueella tavataan taas kevään tapaan paljon eri lintulajeja. Jos alueella on tulvalammikoita, ne vetävät taas lintuja puoleensa. Syksyisin pelloilta kannattaa etsiä harvinaista keräkurmitsaa, jota tavataan lähes vuosittain. Lapinkirvinen on myös syksyisellä Konnunsuolla helpommin havaittava laji kuin keväällä, jolloin lajin muutto on kiihkeämpää ja Etelä-Karjala ohitetaan nopeasti. Valkoposkihanhia on nähty jopa 3000 yksilön parvi laiduntamassa pelloilla. Syksyisin peltojen yllä saalistavat varpus-, kana-, sinisuo- ja ruskosuohaukat sekä piekanat. Alue osuu myös meri- ja maakotkien syysmuuttoreitille.

Talvisin Konnunsuo on melko "kuollutta". Hyvällä onnella alueelta voi löytää tunturipöllön tai viivästeleviä pikkulintuja esim. pulmusia. Viivästeleviä petojakin on havaittu mm. tuulihaukka. Isolepinkäinen kuitenkin kuuluu Konnunsuon talvilinnustoon.

Korvenkylän pellot

Sijaitsevat 6-tien molemmin puolin 3 km:n matkalla juuri ennen Imatran rajaa. Korvenkylän isohkot peltoaukeat eivät kerää samaan tapaan vesilintumassoja kuin Konnunsuon pellot, sillä Korvenkylällä ei ole samanlaisia tulvalammikoita ja 6-tien läheisyys vaikuttaa lajistoon. Mutta silloin tällöin esiintyy mm. pienehköjä hanhiparvia. Korvenkylän pellot ovat parhaillaan myöhemmin kun yölaulajat saapuvat Etelä-Karjalaan. Paikalla havaitaan usein pieniä kertymiä luhta- ja viitakerttusia, satakieliä ja ruisrääkkiä. Sarvipöllöjä pesii alueella. Harvinaisempia lintuja ovat olleet mm. heinäkurppa ja viiriäinen. Talvisin alue hiljenee, tosin Korvenkylän taajaman ollessa lähellä, joitain lintulajeja kuitenkin löytyy. Tuulihaukka on talvehtinut alueella. Talvella voi liikkuvasta autosta havaita puskan tai puun latvassa valkean pisteen; isolepinkäisen. Niitä talvehtii alueella joka vuosi.

Korvenkylän saostusallas

Korvenkylän peltojen keskellä sijaitsee pieni saostusallas, jossa muuttoaikoina lepäilee vesilintuja. Altaalta löytyy tällöin mm. telkkiä, haapanoita, sini-, lapa- ja jouhisorsia. Paikka on EK:n varmimpia paikkoja nähdä muutonaikainen vesipääsky. Myös toinen kaunis lintulaji mustakurkku-uikku, uiskentelee altaalla. Loppukeväällä saapuvat ruokokerttuset laulelemaan altaan reunapuskille. Auton voi kätevästi jättää 6 -tien varrella olevalle Info pisteen parkkipaikalle. Allas näkyy parkkipaikalta pelloille kaakkoon katsottaessa.

Karttalinkit Korvenkylän altaalle:
Korvenkylän allas (Kansalaisen karttapaikka)
Korvenkylän allas (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)

Pellisenranta

Täältä voi myös seurata syksyistä arktikaa. Linnut eivät lennä niin läheltä kuin Tiuruniemessä, mutta täällä saa useimmiten havainnoida kaikessa rauhassa. Pellisenrannan vanhan sairaalan alue kuuluu mm. lehtopöllön reviiriin.

Karttalinkit Pellisenrannan alueelle:
Pellisenrannan alue (Kansalaisen karttapaikka)
Pellisenrannan alue (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)

Pätilä

Muuttoaikaan kannattaa etsiä mm. lapinsirkkuja ja -kirvisiä sekä suohaukkoja. Talviaikaan pellolla on havaittu parikin tunturipöllöä yhtä aikaa. Pätilän pelloilta pääsee kiertämään Joutsenon kaupungin (ent. kirkonkylän) pelloille ja päinvastoin.

Karttalinkit Pätilän pelloille:
Pätilän pellot (Kansalaisen karttapaikka)
Pätilän pellot (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)

Suokumaanjärvi

Pienehkö järvi aivan Venäjän rajan tuntumassa. Järven itä-pohjoispuolella on järven parhaat lintupaikat. Alueella on uimaranta, jolta voi kätevästi katsastaa järven avoveden alueen kokonaisuudessaan. Uimarannalle vievän tien vieressä on hyvä lahti rantapusikkoineen. Paikalla on rengastettu useita vuosia lintuja; mm. kirjokerttu, taigauunilintu ja ruokosirkkalintu. Pensaikon ja avoveden välissä on usein keväisin ja syksyisin laajahkoa lietettä jossa viihtyy kahlaajia, kuten taivaanvuohia yms. Järveen laskee pohjoisesta joki, jonka alajuoksu tulvii keväisin muodostaen alavalle pellolle pienen tulvaniityn. Tämä tulvaniitty on hyvä paikka sekä vesilinnuille, että kahlaajille. Paikalla on tavattu keväällä mm. lampiviklo, mustapyrstökuiri ja amerikanhaapana. Tulvaniittyä pääsee katselemaan parhaiten sen länsipuolelta kulkevalta tieltä.

Karttalinkit Suokumaanjärvelle:
Uimaranta (Kansalaisen karttapaikka)
Uimaranta (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)
Tulvaniitty (Kansalaisen karttapaikka)
Tulvaniitty (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)

Tiuruniemen kärki

Alueella ei ole kiinnostavaa paikallista lintukantaa, mutta syksyiseen muutontarkkailuun paikka on mainio. Linnut lentävät hyvällä säällä suoraan päältä. Tiuruniemen kärki sattuu sopivasti suppilomaisesti kapenevan lintureitin kohdalle, jolloin linnut ns. pakkautuvat lentämään juuri tästä kohdasta. Näinhän ei aina tapahdu, sillä ilmojemme valtiaat kuitenkin itse päättävät mistä lentää ! Täällä nähtyjä harvinaisuuksia ovat olleet mm. hippiäisuunilintu, isokihu ja jääkuikka.

Karttalinkit Tiuruniemen kärkeen:
Tiuruniemi (Kansalaisen karttapaikka)
Tiuruniemi (Etelä-Karjalan maakuntaportaali)

Harry Nyström, Petri Salakka ja Jarno Walle

Sivun alkuun  Takaisin etusivulle


Tätä sivua on viimeksi päivitetty 10.03.2005
Ylläpitäjä Harry Nyström